Eurooppalainen kulttuuri voimavarana

Euroopasta maailmankulttuuriksi

Eurooppalainen kulttuuri vahvistui ja levisi koko maailman kattavaksi löytöretkien jälkeen siirtomaavallan myötä. Voimasuhteiden muuttuessa eurooppalaiset valtiot ovat joutuneet perääntymään maailmalta mutta ovat laajoille alueille jättäneet syvän kulttuurisen vaikutuksen. Yleisesti sitä on pidetty myönteisenä asiana, mutta voidaan myös pohtia, mitä seuraa eurooppalaisen kulttuurin muuttumisesta paljolti maailmankulttuuriksi, jota yhä harvemmat kohta tunnistavat nimenomaan eurooppalaiseksi.

Lähes kaikissa arvioissa kulttuuri on todettu merkittäväksi voimavaraksi myös taloudelle ja politiikalle. Sen täsmällisen laadun ja arvon määrittely on erittäin vaikeaa, mutta jokaisella eurooppalaisella lienee ainakin pääpiirteinen käsitys kulttuurinsa luonteesta.

Eurooppalaiset arvot

Euroopan unioni ja sen jäsenmaat ovat laatineet monia ohjelmia, joissa pyritään vahvistamaan tai ylläpitämään ”eurooppalaisia arvoja”, jotka laajasti tulkiten voidaan käsittää myös yhteiseksi kulttuuriksi. Pyrkimys noiden arvojen edistämiseen on osa eurooppalaista identiteettiä ja yhteisöllisyyttä, jota voidaan pitää merkittävänä voimavarana. Sellaisen kulttuurin puute voi pahimmassa tapauksessa tuottaa vakavaa yhteiskunnallista levottomuutta ja jopa hajottaa valtioita.

Konkreettisesti eurooppalaisen kulttuurin voima näkyy lisääntyvänä kulttuurimatkailijoiden tulona Eurooppaan ja erilaisten kulttuurituotteiden kaupallisena hintana maailmanmarkkinoilla. Esimerkiksi kiinalaiset tekevät sijoituksia Euroopan matkailukohteisiin lähinnä juuri kulttuuriarvojen vuoksi.

Kulttuuri voimavarana

Eurooppalainen yliopistoperinne ja myös muu koulutus ovat laadultaan esikuvina koko maailmassa. Yhdysvalloissa on enemmän ”huippuyliopistoja”, ja tekninen koulutus on Aasiassa nykyisin tehokasta ja paljon laajempaa, mutta eurooppalainen koulutusjärjestelmä on edelleen ylivoimainen kattavuutensa ja monipuolisuutensa vuoksi. Se on ehkä paras kilpailutekijä myös talouden alalla.

Maailman muutoksen keskellä Euroopan kulttuuriarvoista on saatavissa suurin hyöty, kun ne opitaan tuntemaan ja niitä hyödynnetään myönteisellä tavalla. ”Kulttuurinen ristiretkiajattelu” ei enää voi onnistua, sillä pakkosyötön yrityksen saavat vastaansa voimakkaita reaktioita. Kulttuuri voimavarana on hyödynnettävissä parhaiten avaamalla se vapaalle kilpailulle maailman muiden kulttuurien kanssa. Sellaisessa asetelmassa Euroopalla on erinomaisen hyvät lähtökohdat ajallisesti  pitkälle ulottuneen ja laajalle levinneen kulttuurisen perintönsä vuoksi.