Itämeren alueen turvallisuustilanne

Asevoimia supistettiin

Kylmän sodan jälkeen varustelutaso Itämeren alueella aleni selvästi, kun Varsovan liitto romahti ja myös Nato heikensi puolustusvalmiuttaan selvästi. Vanhoja asevarastoja romutettiin, ja uudishankinnat rajoitettiin lähinnä kriisinhallintatoimien vaatimaan varustukseen.

Itämeren merimahti on nykyisin Saksa, mutta senkin laivasto suuntautuu lähinnä Välimerelle ja Itä-Afrikan vesille. Neuvostoliitolta jäänyt Itämeren laivasto rappeutui tyystin, mutta parhaillaan sille rakennetaan muutaman fregatin ja sukellusveneen täydennystä. Mistään Itämeren alueen kilpavarustelusta ei siis ole kysymys.

Tanska

Pohjoismaista Tanska on läpikäynyt perusteellisimman muutoksen. Oman alueen puolustuskyvystä on siellä luovuttu, koska hyökkäyksen uhkaa ei koeta. Tanska on aktivoinut sotilastoimiaan kaukaisilla alueilla Yhdysvaltojen apujoukkona, näkyvimmin osallistumalla taisteluihin Irakissa  ja Afganistanissa. Tanskalaiset eivät sen sijaan ole osallistuneet Euroopan unionin sotilaalliseen toimintaan eivätkä pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön.

Ruotsi

Ruotsi ei ole radikaalisti muuttanut turvallisuuspoliittista peruslinjaansa, sotilaallista liittoutumattomuutta, mutta turvallisuusympäristön suuri muutos on sallinut  luopumisen vahvasta maanpuolustuksesta, jolla oli valmistauduttu suurhyökkäyksen torjuntaan. Rakenteilla on pienen ammattiarmeijan ja vapaaehtoisjoukkojen yhdistelmä, jolla koulutetaan henkilöstöä lähinnä ulkomaisiin sotilastehtäviin. Vaikeudet ovat kuitenkin suuret, sillä samalla on tarkoitus jatkaa puolustusmenojen supistamista. Ruotsin puolustusbudjetti on noin 40 miljardia kruunua (4 mrd euroa) vastaten 1,4 prosentin kansantuoteosuutta. Mainittakoon, että Suomen puolustusmenot ovat 2,7 miljardia euroa ja BKT-osuus Ruotsin luokkaa.

Pohjoismainen yhteistyö

Ratkaisuna asevoimien kustannusten kohoamisen ongelmaan on ehdotettu pohjoismaisen yhteistyön tehostamista. Yhteistoimintakohteita on löydetty paljon, mutta niiden käytännön toteutus on silti epävarmaa. Kun esimerkiksi Ruotsi yritti myydä modernisoituja JAS-hävittäjiä Norjalle, ruotsalaislehtien mukaan tarjous hylättiin kyseenalaisin perustein. Samantapaisia vaikeuksia ovat kokeneet suomalaiset pyrkiessään Ruotsin markkinoille. On kuitenkin nähtävissä, että pohjoismaiden kesken saadaan aikaan uudenlaista sotilaallisen koulutuksen ja hankintojen sekä alueiden valvonnan yhteistyötä. Lisäksi siviilialoilla on kaikki mahdollisuudet pohjoismaisen ja Itämeren alueen yhteistyön tehostamiseen.