Ukraina 2000-luvulla

Epävarmuuden aikaa

Talousongelmat ja poliittinen epävakaus vaivasivat Ukrainaa edelleen tultaessa 2000-luvulle, mutta mitään kärjistyksiä ei kuitenkaan tapahtunut. Maan pitkäaikaisen johtajan presidentti Leonid Kutshman jättäessä tehtävänsä vuoden 2004 syksyllä käytiin kova kamppailu Ukrainan tulevaisuuden linjauksista. Vastakkain olivat lähinnä jatkuvuutta edustanut ja hyviä suhteita Venäjään korostanut Viktor Janukovitsh ja länsimielinen, nopeita uudistuksia vaatinut Viktor Jushtshenko. Heidän kannattajakuntansa jakaantui melko selvästi maan itä- ja länsiosien kesken. Janukovitsh julistettiin ensin voittajaksi, mutta maan länsiosista voimiaan kerännyt ”oranssi vallankumous” protestoi tulosta
vastaan saaden kovien kiistojen jälkeen lopulta tahtonsa läpi ja Jushtshenkon valituksi presidentin virkaan.

Hallitukset vaihtuivat

Pääministeriksi tuli Jushthsenkoa vaaleissa tukenut Julia Timoshenko, joka kuitenkin pian riitaantui presidentin kanssa. Hallitukset vaihtuivat lähivuosina nopeasti, joten poliittiset uudistukset jäivät heikolle pohjalle. Länsimaat tukivat edelleen avoimesti Jushtshenkoa ja ”oranssivallankumousta”, mutta liike alkoi olla pahasti hajalla. Ulkopolitiikassa Jushtshenko myötäili vahvasti länttä ja toisaalta ajautui kiistoihin sekä Venäjän että erityisesti maan itäosissa asuvien venäläisten ja raskaan teollisuuden alueiden väestön kanssa. Presidentinvaaleissa hävinneen Janukovithsin ”alueiden  puolueen” kannatus kasvoi niin, että parin vuoden kuluessa se pääsi hallitusvaltaan. Riidat sisä- ja ulkopolitiikasta jatkuivat hallituksen ja presidentin välillä.

Oranssi-liike hajoaa

Kireiden poliittisten kamppailujen jälkeen Julia Timoshenko nousi jälleen pääministeriksi vuoden 2007 lopulla, mutta tässä vaiheessa oranssi-liike oli jo hajonnut ja presidentti Jushtshenko käytännöllistä katsoen jäänyt yksin. Seuraavana vuonna syntyi riitaa myös ulkopolitiikasta, kun presidentti ja pääministeri olivat eri linjoilla suhtautumisessa elokuussa alkaneeseen Georgian sotaan. Jushtshenko halusi antaa tukea Georgialle, kun taas hallitus ja parlamentin enemmistö vastusti puuttumista tilanteeseen.

Talouskriisi

Maailmalla levinnyt talouskriisi iski Ukrainaan täydellä voimallaan syksyllä 2008. Valuutan arvo heikkeni yli 20 prosenttia ja sitä jouduttiin tukemaan kansainvälisellä avulla. Ukraina on ollut vahvasti riippuvainen Venäjän energiatoimituksista, joiden hinnoittelu on aiheuttanut useita kriisejä ja välillä häirinnyt vakavasti maakaasun toimituksia läntiseen Eurooppaan.

Aseteollisuus

Ukrainalla on ollut Neuvostoliiton perintönä vahva aseteollisuus, mutta sen tuotteiden myynti ulkomaille on ollut riskipitoista eikä kotimaisia asetilauksia ole juuri tullut. Lentokoneiden ja rakettien tuotanto on jatkunut lähes häiriöittä yhteistyössä Venäjän kanssa, ja niille on ollut markkinoita myös länsimaissa.

Lähinnä maan itäosissa sijaitsevan raskaan teollisuuden yhteydet Venäjään ovat yhä vahvat, kun taas Länsi-Ukrainan alueilla on pitkät kulttuuriset ja poliittis-taloudelliset siteet länteen.

Presidentinvaalit 2010

Nuo asetelmat näkyivät jälleen selvästi presidentinvaaleissa talvella 2010. Viktor Janukovitsh voitti niukasti Julia Timoshenkon, minkä jälkeen ryhdyttiin purkamaan monia oranssin vallankumouksen valtaan nostaneen presidentti Jushtshenkon kaudella tehtyjä päätöksiä. Näihin kuului myös Natolle esitetyn jäsenhakemuksen jäädyttäminen. Toisaalta Ukrainan ja Venäjän välillä vahvistettiin sopimus Venäjän Mustanmeren laivaston pitkästä käyttöoikeudesta Krimillä Sevastopolin tukikohtaan. Samalla maiden väliset poliittiset ja taloudelliset suhteet vakiintuivat, kun myös energian toimituksista syntyi uusia sopimuksia.

Sisäisiä jännitteitä

Sisäpolitiikassa Ukrainan tilanne rauhoittui keväästä 2010 alkaen, mutta piilevät jännitteet maan itäisten ja läntisten alueiden välillä eivät ole poistuneet. Tarve talousongelmista selviämiseen on myös toistaiseksi rauhoittanut politiikkaa, vaikka oppositio on valittanut joutuneensa monien tukahduttamistoimien kohteeksi.

Ukrainan taloutta ja yhteiskuntaa vaivaavat samanlaiset perustavat ongelmat kuin Venäjää ja muitakin Itä-Euroopan maita. Myös Ukrainassa väkiluku on laskenut voimakkaasti, vuonna 1992 alkaneen itsenäisyyden aikana 52 miljoonasta 46 miljoonaan,  ja suuntaus on edelleen aleneva.