Baltian maat
Kansalaisten poliittisesti aktiivisia
Baltian maiden itsenäistymisvaiheessa vuonna 1991 kansalaisten poliittinen aktiivisuus oli aluksi korkealla tasolla, mutta taloudelliset vaikeudet ja sisäpolitiikan riitaisuus heikensivät pian luottamusta poliitikkoihin. Hallitukset olivat lyhytikäisiä. Vuosina 1990–2003 Virossa oli kahdeksan hallitusta, Liettuassa seitsemän ja Latviassa kymmenen. Puolueiden nimet, ohjelmat ja kokoonpanot vaihtelivat usein vaalikausien mukaisesti, ja äänestäjien oli vaikea tunnistaa niiden ohjelmallisia eroja. Talouselämällä oli suuri vaikutus puolueiden toimintaan, mistä seurasi myös korruptiota. Vaalit pidettiin kuitenkin perustuslain mukaisesti, ja ne olivat tarkkailijoiden mukaan yleensä rehellisiä.
Kansalaisuuskysymys
Viron ja Latvian erityisongelmina olivat suuret venäjänkieliset vähemmistöt, joille ei haluttu antaa täysiä kansalaisoikeuksia eikä edes kansalaisuutta ilman monia ehtoja. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Virossa oli venäjänkielisiä 35 ja Latviassa 42 prosenttia väestön kokonaismäärästä. Baltian maiden väestön ikääntyminen ja maastamuutto veivät 1990-luvulla väestörakennetta epäedulliseen suuntaan ja pienensivät väkilukua.
Talous kohti EU:ta
Talouskehitys oli Baltian maissa aluksi verraten hidasta mutta alkoi parantua muutaman vuoden kuluessa. Siihen vaikutti tiukka valuuttakurssipolitiikka, kun valuuttojen arvo oli sidottu vastaamaan ulkomaisia valuuttavarantoja. Myös verotuspolitiikka suosi investointeja ja yritystoimintaa.
Talouspolitiikassa Baltian maat suuntautuivat kohti Euroopan unionia sekä alkoivat muokata taloutta ja yhteiskuntaa jäsenyyskriteerien mukaisiksi. EU- jäsenyys toteutui vuonna 2004.
Neuvostojoukkojen poistuminen
Neuvostoliiton jäljiltä oli Baltian maihin jäänyt 130 000 sotilasta, joista viimeiset poistuivat kesällä 1994. Sen jälkeenkin Viron ja Latvian suhteet Venäjään pysyivät jännittyneinä. Siitä seurasi muun muassa Venäjän toimet Baltian satamien ja kulkuyhteyksien käytön vähentämiseksi. Taloussuhteet säilyivät kuitenkin verraten vilkkaina, joten Venäjän valuuttaromahdus vuonna 1998 vaikutti haitallisesti myös Baltian maiden talouteen.