Venäjän talous 1990-luvulla

Luopuminen hintojen säännöstelystä

Heti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tammikuussa 1992 Venäjällä lopetettiin hintojen säännöstely, mikä johti rajuun inflaatioon ja talouskurimukseen.  Sen myötä suurin osa kansasta nopeasti köyhtyi, kun taas hyvin pieni osa rikastui nopeasti. Ruplan menettäessä jatkuvasti arvoaan alettiin dollareita käyttää yleisesti maksuvälineenä varsinkin kalliiden tuotteiden kaupassa. Samalla arvotavaraa ja rahapääomia kulkeutui Venäjältä ulkomaille.

Talousuudistusta johti aluksi pääministeri Jegor Gaidar, joka noudatti paljolti läntisten neuvonantajien ohjeita sekä hintojen vapauttamisessa että valtion omaisuuden yksityistämisessä. Ennustukset talouden nopeasta vakiintumisesta eivät toteutuneet, vaan seurauksena oli usean vuoden kestänyt kaaostila, joka herätti myös yhteiskunnallista levottomuutta. Tästä ilmauksena oli myös kommunistipuolueen kannatuksen voimakas kasvu, koska se kannatti säännöstelyn palauttamista.

Talouden raju heikentyminen

Erityisen vaikeaa oli eläkeläisillä, joiden elintaso romahti rahan arvon heikkenemisen myötä. Myös valtion laaja virkamieskunta, esimerkiksi upseerit ja poliisit, huomasi palkkojensa ostovoiman katoavan, mistä seurauksena oli pätevimmän aineksen siirtyminen yksityisten yritysten palvelukseen ja jopa rikollisuuden piiriin. On arvioitu, että kansan keskiansiot putosivat ostovoimaltaan vuodesta 1998 alkaen viidessä vuodessa alle puoleen. Samalla tuloerot kasvoivat merkittävästi.

Tähän liittyi terveydenhoitojärjestelmän romahdus, mistä edelleen seurasi voimakas kuolleisuuden kasvu ja väkiluvun aleneminen. Venäjän talous oli 1990-puolivälissä kaikkiaan syvän sekasorron ja laman kourissa. Tilanne alkoi kuitenkin hieman vakiintua parin vuoden aikana, jolloin myös inflaatiota saatiin hillityksi. Vuonna 1997 talous kasvoi jo yhden prosentin verran.

Ruplan kurssi horjui

Elokuussa 1998 ruplan arvo äkillisesti romahti. Syynä oli kansainvälinen valuuttojen arvon heilahtelu, erityisesti Aasian talouskriisin takia, ja sen heijastuminen epäuskona ruplalle määrätyn kurssin pitävyyteen. Ruplan kurssi päästettiin kellumaan, jolloin se aluksi menetti lähes puolet arvostaan mutta alkoi jo vuoden kuluessa vakiintua. Vuodesta 1999 Venäjän talouskehitys muuttui jälleen positiiviseksi, ja myös palkkojen ostovoima lähti kasvuun.

Markkinatalouden ongelmia

Venäjällä toteutetut talousuudistukset eivät 1990-luvun kuluessa tuottaneet toimivaa markkinataloutta vaan pikemminkin ”rosvotaloudeksi” nimitetyn sekatalouden, jossa hyvin pieni ja epäilyttävin keinoin omaisuutensa hankkineiden superrikkaiden ”oligarkkien” joukko hallitsi merkittävää osaa taloudesta ja sen myötä vaikutti määräävästi myös politiikkaan. Suuret määrät rahavaroja ja muita rikkauksia oli siirretty ulkomaille turvaan inflaatiolta ja verotuksen ulottumattomiin, mistä syystä valtion budjettivarat vähenivät ja valtio joutui lainaamaan rahaa äkkirikastuneilta oligarkeilta, jotka olivat juuri hyötyneet valtion omaisuuden yksityistämisestä. Köyhtyneen kansan keskuudessa kyti kapinamieliala, ja liittovaltion hajoamiskehitys oli vuosikymmenen kuluessa edennyt jo pitkälle.