Kaukasian kapinaliikkeet

Kiista Vuoristo-Karabahista

Kahden neuvostotasavallan, Armenian ja Azerbaidzhanin, välinen kiista Vuoristo-Karabahista kärjistyi avoimiksi taisteluiksi ja sodaksi ilman, että neuvostoarmeija olisi aluksi kyennyt tai halunnut ryhtyä siellä tehokkaaseen kriisinhallintaan. Armenialaiset muodostivat oman armeijan, joka onnistui valtaamaan Vuoristo-Karabahin alueen. Azerbaidzhanin pääkaupungissa Bakussa paikallinen väestö kohdisti kostotoimia siellä asuneisiin armenialaisiin, joita ryhdyttiin karkottamaan.

Kaukasian neuvostotasavaltojen irtautuminen Neuvostoliitosta

Vuosina 1989 ja 1990 Neuvostoliiton joukot hajottivat väkivaltaisesti mielenosoituksia Georgiassa ja Azerbaidzhanissa, jolloin useita satoja ihmisiä kuoli. Nämä tapaukset toimivat myös varoittavina esimerkkeinä siitä, mitä kansallisuusongelmien räjähtäminen saattoi tuoda tullessaan.

Neuvostoliiton hajoamiskehityksen edetessä Kaukasian neuvostotasavallat irtautuivat Moskovan otteesta ja julistautuivat 1990-luvun alussa itsenäisiksi. Samalla kuitenkin niiden alueilla kansalliset vähemmistöt kapinoivat keskushallitusta vastaan.

Tshetshenian ensimmäinen sota

Venäjän federaatioon kuuluneessa Tshetsheniassa itsenäistymisliike oli niin voimakas, että se Neuvostoliiton hajotessa syksyllä 1991 julisti alueen itsenäiseksi. Hallinto ei kuitenkaan vakiintunut, vaan kilpailevat klaanit ja myös rikollisryhmittymät säilyttivät vaikutusvaltansa. Muutaman vuoden
kuluttua Venäjän hallitus ryhtyi palauttamaan Tshetsheniaa takaisin valtansa alle, mistä seurasi tuhoisa sota.