Neuvostotasavaltojen itsenäistyminen

Neuvostoliiton hajoamisen kiihtyminen

Vallankaappausyrityksen kukistuminen kiihdytti Neuvostoliiton hajoamista. Baltian maat saivat heti tunnustuksia itsenäisyysjulistuksilleen ja irtautuivat Neuvostoliiton hallintojärjestelmästä, mutta käytännössä valtaa siirtyi muuallakin merkittävästi neuvostotasavalloille. Vaikka Gorbatshov palautettiin virkaansa ja Neuvostoliiton keskushallinto toimi edelleen, Moskovan uusi vallankäyttäjä oli Boris Jeltsin, jota tuki Venäjän parlamentti. Neuvostoliiton symboleja alettiin poistaa näkyviltä ja korvata Venäjän kansallisilla tunnuksilla, ja saman tapainen kehitys eteni syksyn mittaan myös
pienemmissä neuvostotasavalloissa.

Neuvostoliiton loppu, IVY:n alku

Joulukuun alussa 1991 Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän presidentit tapasivat Valko-Venäjällä ja julistivat Neuvostoliiton lakanneeksi olemasta. Samalla he perustivat uuden valtioliiton, jonka nimeksi annettiin Itsenäisten valtioiden yhteisö (IVY). Siihen liittyivät kohta lähes kaikki muutkin neuvostasavallat, jotka samalla itsenäistyivät. Joulukuun lopulla myös Gorbatshov totesi Neuvostoliiton hajonneen, ja sen merkiksi vaihdettiin Moskovassa Kremlin tornissa liehunut punalippu Venäjän trikoloriin.