Venäjä Neuvostoliiton seuraajavaltiona

Venäjä Neuvostoliiton paikan perijänä

Neuvostoliiton hajotessa vuoden 1991 lopulla Venäjän hallitus ja valtioelimet ottivat haltuunsa Neuvostoliiton hallinnon toimipaikat Moskovassa ja Venäjän muillakin alueilla. Samalla Venäjän otti vastuulleen Neuvostoliiton tekemät valtiosopimukset siltä osin kuin ne eivät loukanneet muiden itsenäistyneiden neuvostotasavaltojen oikeuksia.

Ulkomaat tunnustivat Venäjän Neuvostoliiton seuraajavaltioksi. Siihen  liittyen Venäjä peri myös Neuvostoliiton paikan YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenmaana.

Omaisuuden ja teollisuuden jaossa ongelmia

Neuvostoliitolta periytyneen omaisuuden ja asevoimien hallinta siirtyi keskushallinnon ja strategisten ydinaseiden osalta Venäjälle, mutta muuten neuvostotasavallat ottivat haltuunsa alueilleen jääneen omaisuuden. Usean vuoden ajan tehtiin järjestelyjä, jotta itsenäistyneiden neuvostotasavaltojen alueille jääneet tuotantolaitokset saatiin toimintakuntoisiksi. Siinä oli suuria vaikeuksia, koska Neuvostoliiton aikaan teollisuuden prosesseja oli hajautettu eri alueille, jotka saattoivat sijaita kaukana toisistaan.

Siirtyminen markkinatalouteen epäonnistui

Neuvostoliiton sosialistisen talousjärjestelmän muuntaminen markkinataloudeksi lähti käyntiin vapauttamalla hinnat ja yksityistämällä valtion omistamia tuotantolaitoksia. Valtion omaisuutta siirtyi myös rikollisin tai muuten kyseenalaisin keinoin yksityisomistukseen. Väestön elintaso laski talouden epäjärjestyksen, inflaation kiihtymisen ja sosiaaliturvan romahduksen vuoksi.

Asevoimien uudelleenjärjestelyissä vaikeuksia

Neuvostoliiton asevoimien uudelleenjärjestely pyrittiin tekemään Itsenäisten valtioiden yhteisön puitteissa, mutta siinä oli paljon vaikeuksia. Erityinen huoli oli ydinaseista, jotka kerättiin Venäjän haltuun. Tässä toiminnassa Yhdysvallat avusti entisiä neuvostotasavaltoja.