Aasian nousu

Suuri ja voimakas maanosa

Aasia on maanosista suurin ja voimakkain arvioituna sekä väkiluvultaan että taloudelliselta potentiaaliltaan. Kiina on Aasian historiallinen ”keskustan valtakunta”, joka ei ole pyrkinyt laajentumaan muihin maanosiin eikä kovin paljon edes lähialueilleen. Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin verrattuna muutkin Aasian maat ovat olleet huomiota herättävästi sisäänpäin kääntyneitä. Vain Japani teki epäonnistuneen yrityksen toisen maailmansodan aikana saadakseen valtansa alle Korean niemimaan ja Kiinan rannikoiden lisäksi koko Kaakkois-Aasian.

Talouden voimakas kasvu

Aasian maat ovat kehittäneet voimakkaasti talouttaan parin viime vuosikymmenen kuluessa. Siihen on myötävaikuttanut suhteellisen rauhallinen kausi, joka alkoi Korean sodan (1950-1953), Kiinan sisäisten levottomuuksien ja Vietnamin sodan päättymisen  jälkeen 1980-luvun alusta lähtien. Oltuaan vielä 60-70 vuotta sitten paljolti miehitettyjä tai siirtomaavallan alaisia Aasian maat nykyisin muodostavat suuren itsenäisten ja nopeasti kehittyvien maiden ryhmän, joka merkittävien voimavarojensa vuoksi on jo noussut mahtitekijäksi maailmanpolitiikassa.

Geopoliittiset suuralueet

Laaja maanosa jakautuu moniin hyvin erilaisiin osiin. On erotettavissa selvästi mantereiset ja toisaalta merelliset maat. Geopoliittisesti voidaan puhua Euraasian manneralueesta, ”sydänmaasta”, johon kuuluvat lähinnä Venäjä, Keski-Aasian valtiot sekä Kiinan mantereiset osat ja Mongolia. Valtamerien aasialaiset rannikkovaltiot muodostavat geopoliittisen ”reuna-alueen” (engl. ”rimland”), joka ulottuu Lähi-idästä Japaniin. Tällä alueella on talous kasvanut viime vuosikymmeninä voimakkaasti.

Lähi-itä

Lounais-Aasiassa sijaitseva Lähi-idän alue – laajasti tulkittuna – on turvallisuuspoliittisesti ja strategisesti kytkeytynyt enemmän Euroopan kokonaistilanteeseen kuin Aasian tapahtumiin. Nykyisin on kuitenkin nähtävissä, että Aasian ja erityisesti sen suurvaltojen Kiinan ja Intian nousu maailmanpolitiikassa ja taloudessa merkittäviksi tekijöiksi kytkee Lähi-idän alueen entistä tiiviimmin Aasian tilanteeseen. Siihen liittyen Turkin ja Iranin asema Euroopan ja Aasian välialueen vaikuttajina tulee entistä tärkeämmäksi. Yhdysvallat ja Länsi-Euroopan maat sekä toisaalta Aasian maat kilpailevat jo vaikutusvallasta energiavarojensa vuoksi tärkeällä Persianlahden alueella.

Kiina ja Intia kilpailijoita

Turvallisuuspoliittisessa tarkastelussa Aasiasta erottuu useita toistensa kanssa kilpailevia maita tai maaryhmiä. Kiina ja Intia ovat maanosan ”jättiläiset”, sillä niiden yhteenlaskettu asukasluku, noin 2,4 miljardia ihmistä, on kaksi kolmasosaa Aasian väkiluvusta (3,6 miljardia) ja yli kolmasosa koko maailman väkiluvusta (6,8 miljardia).

Kiinan ja Intian välillä on vallinnut kilpailutilanne, jonka puitteissa Kiina on tukenut Intian vastapuolta Pakistania, kun taas Intia pyrkii tukemaan Kiinan eteläisiä naapureita ja muodostamaan myös Keski-Aasiassa vastavoimaa Kiinalle. Kiinan ja Intian poliittiset ja taloussuhteet ovat 1950-luvun erimielisyyksien jälkeen olleet yleensä hyvät, mutta viime vuosina kilpailuasetelma on jälleen kiristynyt.

Aasian “suuri peli”

Venäjä on palannut aktiiviseksi toimijaksi Aasian “suuressa pelissä”, mikä historiallisena nimityksenä on tarkoittanut 1800-luvun suurvaltojen, Brittiläisen imperiumin ja Venäjän keisarikunnan, kamppailua vaikutusvallasta Kaspianmeren alueella ja Keski-Aasiassa. Nyt brittien tilalla on Yhdysvallat, ja uusina toimijoina lähinnä Kiina ja Turkki. Venäjän ja Kiinan välillä on pitkä yhteistyön ja kilpailun vuorottelun leimaama historia,  jonka vaiheet ovat paljolti liittyneet yleistilanteen kehitykseen Aasiassa. Lähes sodan asteelle kiristyneen 1970-luvun alun vastakohtaisuuden  jälkeen noiden maiden väliset suhteet ovat yleensä olleet hyvät, mutta Venäjällä myös pelätään Kaukoidän harvaan asuttujen ja taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevien alueiden joutuvat tulevaisuudessa lisääntyvän kiinalaisvaikutuksen alaisiksi.

Kiina ja Japani

Kiinan ja Japanin välisellä  kilpailuasetelmalla on pitkä historia, jossa pahin kärjistys koettiin 1930-luvulla Japanin hyökätessä Kiinaan. Myös Korean sodan aikana 1950-luvun alussa suhteet kiristyivät vakavasti. Nykyisin Japani pyrkii yhdessä Etelä-Korean kanssa rajoittamaan Kiinan valta-asemaa omalla suunnallaan.