Japani – vanhentuva talousmahti

Nousuun Yhdysvaltojen tuella

Toisessa maailmansodassa häviölle jäänyt Japani luopui täysin sotaisesta politiikasta ja vahvan armeijan ylläpidosta. Korean sodan aikana 1950-1953 se sai runsaasti tukea Yhdysvalloilta ja itsenäistyi poliittisesti. Yhdysvaltojen vahvoja sotilastukikohtia jäi Japaniin kahdenkeskisen sopimuksen perusteella, mikä mahdollisti myös sotilasmenojen pitämisen alhaisina kylmän sodan aikana, jolloin niiden osuus oli noin yksi prosentti BKT:sta.

Japanin suhteet Kiinaan olivat sotien jäljiltä edelleen viileät, eivätkä ne ole palautuneet täysin normaaleiksi vieläkään, sillä Japanin miehityskausi Kiinassa oli erittäin väkivaltaista aikaa. Maiden välisessä kaupankäynnissä ja taloudellisissa sijoituksissa ei kuitenkaan enää ollut pahoja ongelmia.

Autoja ja elektroniikkaa

Taloudellisesti Japani nousi maailmanmahtien joukkoon jo 1970-luvulla. Erityisesti elektroniikkateollisuus mutta myös autojen valmistus ja laivanrakennus ovat olleet kansainvälistä huipputasoa. Ylijäämäinen ulkomaankauppa tuotti runsaat valuuttatulot ja antoi mahdollisuuden tehdä sijoituksia maailman kulloisillekin kasvualoille. Japania alkoivat kuitenkin 1990-luvulla vaivata hidastuvan talouskasvun ja vanhenevan väestön tuottamat ongelmat. Deflatorinen, hinta- ja  palkkatasoa alentanut talouskehitys toi mukanaan työttömyyttä aikaisemmin ennenkokemattomalla tavalla ja myös heikensi Japanin asemaa maailmantaloudessa.

Varakkaita vanhuksia

Varallisuutta Japanilla on edelleen toiseksi eniten maailmassa, jos mittarina käytetään valuuttakursseja, eikä Japanin talouden tuotantokyky ole mihinkään hävinnyt. Myöskään korkealle kiivennyt elintaso ei ole laskenut, joten ihmisten terveyden ylläpidollekin on yhä hyvät perusteet. Silti yhteiskunnallinen jäykkyys ja väestön vanheneminen ovat tulleet sisäpolitiikan vaivoiksi ja heikentäneet mahdollisuuksia aktiiviseen ulkopolitiikkaan.

Uutena vientituotteena on viime aikoina kukoistanut kulttuuri, erityisesti populaarikulttuuri, mikä sopii hyvin myös Japanin rauhanomaisen ulkopolitiikan puitteisiin. Japani on lisäksi kehitys- ja katastrofiavun jakamisessa johtavia maita.

Puolustuspolitiikan aktivointi

ansalaisten keskuudessa ovat ajoittain lisääntyneet vaatimukset puolustuspolitiikan aktivoimisesta, mutta toistaiseksi sotilasmenot on pidetty alle yhden prosentin osuutena BKT:sta. Myöskään ydinaseettomuuden jatkamista ei ole asetettu kyseenalaiseksi, mutta toisaalta protestointia on kohdistunut amerikkalaisten tukikohtien ylläpitoon muun muassa Okinawalla. Niitä pidetään yleisesti miehitysajan jäänteinä, mutta Itä-Aasiassa viimeaikoina kiristyneen sotilaspoliittisen tilanteen vuoksi Japani on yhä halukas jatkamaan liittoa Yhdysvaltojen kanssa.