Kiinan nopea vahvistuminen
Talous ja politiikka
Kiinan taloudellinen ja poliittinen voima on suuresti kasvanut huolimatta maata vaivaavista monista sisäisistä ongelmista. Strateginen yhteistyö Kiinan, Venäjän ja Keski-Aasian maiden muodostaman Shanghain yhteistyöjärjestön puitteissa on tehostunut, mutta se on keskittynyt lähinnä alueellisen järjestyksenpidon kysymyksiin eikä ole pyritty kiinteän liiton muodostamiseen.
Ulkopolitiikassaan Kiina on toiminut varovaisesti, joskin lähialueilla on sattunut myös yhteentörmäyksiä naapurimaiden kanssa. Vanha ongelma suhteista Taiwaniin on ratkaisematta, mutta kanssakäyminen on kuitenkin laajentunut.
Kiinan sijoitukset ulkomaille
Kiina on voimakkaasti laajentanut taloudellisia sijoituksiaan ulkomaille, erityisesti energia- ja raaka-ainesektorilla. Se on jo merkittävä vaikuttaja Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Amerikassa. Kiinan talouden ylijäämä ja peräti 2000 miljardin dollarin arvoiseksi kasvanut valuuttavaranto ovat mahdollistaneet muun muassa laajamittaisen Yhdysvaltojen liittovaltion velkapapereitten oston.
Nousu talousveturiksi
Kiinan vuotuinen talouskasvu on ollut noin 10 prosentin luokkaa, mikä ylittää muiden talousmahtien kasvuluvut selvästi. Erityisesti länsimaiden talouskriisin vuosina 2008-2009 Kiinan talouskehitys näytti ylivoimaiselta, ja Kiinaa alettiin pitää koko maailman tärkeimpänä talousveturina, vaikka sen kokonaistuotanto on yhä Yhdysvaltojen kansantuotetta pienempi. Kiinaa on toisaalta moitittu valuuttansa tahallisesta aliarvotuksesta vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi. Onpa kuultu opa ennustuksia uuden valuuttasotien ajan koittamisesta, kun vastaavasti ”vanhojen teollisuusmaiden” valuutat ovat paljolti yliarvostettuja heikkoon talouskehitykseen nähden.
Kiina ja Yhdysvallat
Yleisesti kuitenkin arvioidaan, että Kiina pyrkii pitämään valuuttakurssit vakaina myös suurten ulkomaisten sijoitustensa takia. Suuresti ylijäämäisestä ulkomaankaupasta kertyneet varat on paljolti sijoitettu Yhdysvaltojen lainamarkkinoille, joten kiinalaiset haluavat varmistaa rahojensa turvallisen tuoton ja tavaroidensa jatkuvan menekin amerikkalaisille ostajille. Se takaa sadoille miljoonille kiinalaisille työpaikan ja laajaan maahan yhteiskuntarauhan. Viime vuosikymmenen kehitys on johtanut Kiinan ja Yhdysvaltojen taloudet yhä suurempaan riippuvuussuhteeseen toisistaan. Kiina on viime aikoina lainannut runsaasti rahaa myös eurooppalaisille vaikeuksiin joutuneille valtioille pitääkseen valuuttojen suhteet vakaalla pohjalla. Samalla eurooppalaisia yrityksiä siirtyy kiinalaiseen omistukseen.
Sotilaalliseksi suurvallaksi?
Huolimatta Kiinan osoittamasta ulkopoliittisesta pidättyvyydestä on Yhdysvalloissa esitetty syytöksiä sen sotilasvoiman kasvusta, joskaan Kiina ei ainakaan toistaiseksi kykene uhkaamaan amerikkalaisten ylivoimaa. Vuosittaisen puolustusbudjettinsa suuruudeksi Kiina ilmoittaa noin 60 miljardia dollaria, mikä ostovoimalla arvioituna vastaa yli 100 miljardia. Tämä on vain 15 prosenttia Yhdysvaltojen sotilasmenoista, mutta kiinalaisten tekninen taito ja asevoimien laatu paranee kovaa vauhtia. Amerikkalaiset ovat erityisen huolissaan heidän kyvystään lamauttaa sotilaallisia satelliitteja, joiden varassa on koko paikantamis- ja viestijärjestelmä.
Sisäiset turvallisuusongelmat
Kiinan pahimmat turvallisuusongelmat ovat sisäisiä. Tässä ei sinänsä ole uutta, sillä jättiläisvaltakunnan koossapitäminen on monesti historian kuluessa ollut ylivoimainen tehtävä. Nyt kehityserot ovat kasvaneet suuriksi vientiteollisuudella vaurastuneiden rannikkoseutujen ja perinteisen maatalouden varassa elävien köyhien sisämaan alueiden välillä. Maan läntisillä rajaseuduilla on Kiinasta irtautumaan pyrkiviä vähemmistöjä, joiden keskuuteen on syntynyt myös väkivaltaan turvautuvia separatistiliikkeitä.
Eriarvoisuus kasvanut
Ympäristön saastuminen ja suurten rakennusprojektien haittavaikutukset aiheuttavat laajalti tyytymättömyyttä ja tuottavat yhteiskunnallista levottomuutta, jonka hillitseminen vaatii tiukkoja poliittisia toimia ja suuria menoeriä budjetista. Eriarvoisuus on kasvanut myös vaurastuneilla alueilla, sillä sosiaalinen ja työelämän lainsäädäntö on laahannut kehityksestä jäljessä. Kommunistipuolueen johtama hallinto on ylläpitänyt sisäistä kuria ja huolehtinut talouden toimintaedellytyksistä siten, että sananvapaus ja muut ihmisoikeudet ovat jääneet taka-alalle. Tästä on seurannut jännitystä myös Kiinan ja länsimaiden suhteisiin, kun kansalaisjärjestöt vaativat hallituksiltaan rohkeampaa ihmisoikeusoikeuspolitiikkaa Kiinaa kohtaan.
Ympäristöongelmat
Kiinan ympäristöongelmat ovat mittavat ja pakottavat käyttämään yhä enemmän varoja niiden saamiseksi hallintaan. Kaupunkien saasteet, paheneva vesipula ja siihen liittyvä aavikoituminen uhkaavat vakavasti laajan väestönosan terveyttä. Ympäristöongelmien ratkaiseminen tulee olemaan Kiinan sisä- ja ulkopolitiikan tärkeimpiä kysymyksiä lähivuosikymmeninä.
Kuva: Wikimedia