Turvallisuuspoliittiset näkymät Aasiassa

Kamppailu energiavaroista

Turvallisuuspolitiikan kannalta ajankohtaisinta ja näkyvintä on kamppailu energiavaroista. Kiina on lisännyt sijoituksiaan ja samalla vaikutusvaltaansa etenkin Kaspianmeren alueen öljy- ja maakaasukentille, mutta myös Persianlahdella kiinalaiset varmistavat energiahuoltoaan. Tähän liittyy kysymys Iranin ydinteknologiasta. Kun Yhdysvallat on painostanut liittolaisiaan pakotteisiin Irania vastaan, Kiina ja Venäjä ovat jatkaneet taloudellista yhteistyötä Iranin kanssa, joskaan eivät ilman ehtoja.

Kiina järjestyksenpitäjänä

Kiina on pyrkinyt hyviin taloussuhteisiin kaikkien naapurimaidensa kanssa, samalla se ylläpitää turvallisuuspoliittista tasapainotilannetta. Tukemalla muiden lähinnä hylkiövaltioiksi tuomitsemia Pohjois-Koreaa ja Myanmaria sekä epävakaata mutta tärkeää ydinasevaltiota Pakistania Kiina esiintyy myös järjestyksenpitäjänä lähialueillaan ja ennen kaikkea pyrkii estämään joutumisensa tiukan saartorenkaan sisään, jos turvallisuuspoliittinen tilanne Aasiassa alkaisi kiristyä.

Kiina on jatkanut tukeaan, Myanmarille eli Burmalle, jota monet pitävät hylkiövaltiona. Sillä on kuitenkin runsaat luonnonvarat, joten Kiina tällöin vaalii sekä taloudellisia etujaan että alueellisen tasapainon säilymistä.

Japani ja Yhdysvallat

Korean niemimaan vanha konflikti on ajoittain kärjistynyt kriisiksi, jossa keskeisinä tekijöinä ovat Etelä- ja Pohjois-Korea ja niiden taustavoimina Yhdysvallat ja Kiina. Japani ja jossain määrin edelleen myös Venäjä ovat merkittäviä tekijöitä Korean kehityksen kannalta. Osaksi Korean tilanteen kiristymisen johdosta, etenkin syksyllä 2010, ja Kiinan vahvistumisen varalta Japani on vahvistanut jälleen sopimuksen, jolla Yhdysvallat jatkaa 47 000 sotilaan ylläpitoa tukikohdissaan Japanissa. Yhdysvallat saa tukikohtien ylläpitämiseen Japanilta vuosittain kahden miljardin dollarin avustuksen.

Korean konfliktit

Kiina on ylläpitänyt verraten läheisiä suhteita Pohjois-Koreaan, joskaan varsinaisesta liittolaisuudesta ei ole kysymys. Kiina on yrittänyt hillitä Pohjois-Korean ydinasehankkeita mutta ei ole  kovin hyvin menestynyt. Kiinalle näyttää edulliselta nykytilanteen jatkuminen, joten se vaikuttaa tyynnyttävästi Pohjois- ja Etelä-Korean välisiin rajakiistoihin. Kiina ei tule sallimaan sotatoimia alueella, missä sillä on paljon taloudellisia etuja vaalittavana, muun muassa yhdessä Etelä-Korean kanssa.

Venäjän asevienti Aasiaan

Venäjä on toimittanut uudenaikaista aseistusta Kiinaan ja Intiaan sekä on saamassa jalansijaa myös Indonesian markkinoille. Kun erimielisyydet Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sekä toisaalta Venäjän välillä voimistuivat Euroopan suunnalla, Venäjä pyrki tiivistämään yhteistyötään aasialaisten maiden kanssa kaikilla aloilla, energiasta sotilaalliseen toimintaan. Toisaalta Aasian turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristyminen on lisännyt Venäjän tarvetta pitää Euroopan suunnalla raja-alueidensa tilanne vakaana.

Länsimaiden vaikutus heikkenee

Tulevaisuuden näkymät viittaavat siihen, että länsimailla ei enää ole voimia tehdä Aasiassa aseellisia interventioita, joten niiden on konfliktien ja kriisien hallinnassa siirrettävä painopistettä siviilimäisiin toimiin ja lisättävä yhteistyötä kriisialueiden läheisten valtioiden kanssa. Aasiassa kasvaa koko ajan samantapainen ajattelu, jota viime vuosisadan alussa Yhdysvalloissa kuvasti ns. Monroen oppi ”Amerikka amerikkalaisille”. Suuressa osassa Aasiaa ei suvaita länsimaiden interventioita tai muita kolonialismiin viittaavia toimia kuin korkeintaan taktisista syistä lähinnä rajoitettaessa Iranin, Kiinan tai Intian valtapyrkimyksiä.

Tähän liittyy myös kulttuurien välinen kilpailu, jossa länsimaiden yksinvapauksia korostava ajattelu joutuu väistymään aasialaisen, kollektiivista toimintaa suosivan elämäntavan tieltä. Kehitys ei ole suoraviivaista, vaan esimerkiksi viestintäteknologian kehitys parhaillaan suosii yksilöiden sananvapautta ja levittää länsimaista demokratiakäsitystä.

Terrorismi yhteinen vihollinen

Yhteinen intressi läntisillä ja aasialaisilla valtioilla on vapaakaupan suosimisen ohella terrorismin torjunnassa, mutta länsimaiden mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen Aasiassa ovat ajan myötä heikentymässä oleellisesti. Tähän asti Kiina ja maanosan muut merkittävät valtiot eivät ole puuttuneet amerikkalaisten käymiin sotiin Irakissa ja Afganistanissa, vaan ovat seuranneet niitä sivusta. Aasialaiset varautuvat kuitenkin jo siihen, että länsimaat kulutettuaan noihin sotiin liiaksi voimavarojaan kohtapuoliin vetävät asevoimansa pois Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta.

Aasian asevarustelu lisääntyy

Aasian turvallisuustilanteen kannalta uhkaavinta on viime vuosina merkittävästi kasvanut asevarustelu sekä Persianlahdella että Intian ja Kiinan suunnilla. Se on erityisesti painottunut meri- ja ilmavoimien vahvistamiseen. Aasialaisten asevoimien tekninen taso paranee koko ajan, ja niiden riippuvuus länsimaiden asetoimituksista vähenee. Samalla Aasian valtioiden suhteellinen osuus maailman sotilasmenoista kasvaa.