Globaali media ja viestintäverkot
Uutistoiminta reaaliaikaiseksi
Maailmanlaajuisten televisioverkkojen kasvu on tehnyt uutistoiminnasta yhä enemmän reaaliaikaista ja koko ihmiskunnalle yhteistä. Aikaisemmin selvästi paikallisina tai korkeintaan kansallisen tason uutisina pysyneet tapahtumat, kuten esimerkiksi Kauhajoella syksyllä 2008 sattunut kouluampuminen, saattavat levitä parissa tunnissa satojen miljoonien ihmisten tietoisuuteen toiselle puolelle maapallon.
Internetin uudet palvelut
Internetin uudet palvelut ovat tuoneet lisää tietoverkkojen käyttäjiä mutta myös muuttaneet tiedonvälityksen luonnetta entistä pirstaleisemmaksi ja enemmän ihmisten arkipäiväisiin kokemuksiin keskittyväksi. Tiedon hallinta ei ole nykyisin mahdollista edes suurvalloille, vaan uutiset ja mielipiteet leviävät usein hyvin satunnaisesti ja muuntuen samalla arvaamattomasti. Toisaalta informaatiota varastoituu vaikeasti valvottavalla tavalla sekä tietopankkeihin että verkoissa liikkuvaksi, ja vapaasti tuotettujen tietojen oikeellisuuden varmistaminen on samalla hankaloitunut.
Globaalit tietoverkot muuttavat maailmankuvaa, mutta kukaan ei tunnu tietävän, mitä vaikutuksia sillä lopulta on. Kulttuurien ja muodin maailmanlaajuisen samankaltaistumisen ohella myös erilaiset vähemmistökulttuurit pääsevät entistä paremmin esille. Samalla paranevat kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet tuoda edustamiaan asioita yleiseen tietoisuuteen, vaikka niiden sanoma saattaa myös hukkua tiedon tulvaan.
Media viihteellistyy
Tiedon saatavuuden parantuminen antaa yhteiskunnalliselle demokratiakehitykselle suotuisat olosuhteet, joskaan se ei välttämättä johda demokratian lisääntymiseen ainakaan lyhyellä aikavälillä. Nopean mutta entistä viihteellisemmän sähköisen median kehitys syrjäyttää perinteistä lehdistöä ja kirjallisuutta, joka on tarjonnut taustoitettuja uutisia ja perusteltuja, asioiden syvempään pohdiskeluun kannustavia mielipiteitä. Samalla propaganda kehittyy yhä enemmän asenteiden muuttamiseen pyrkiväksi piilovaikuttamiseksi, jolloin sitä on vaikea erottaa monin eri keinoin levitettävän viihteen ja uutistarjonnan seasta.
Tietovuodot
Uusinta kehitystä edustavat Wikileaks ja muut tietoverkot, jotka keskittyvät lähinnä salattujen viranomaistietojen julkaisemiseen laajalle käyttäjäkunnalle. Tekniset mahdollisuudet minkä tahansa tiedon paljastumiseen ja leviämiseen pakottavat kansainvälisiä asioita hoitavia poliitikkoja, virkamiehiä ja diplomaatteja pohtimaan yhteydenpidon ja tiedonvälityksen käytäntöjen muutoksia.
”Julkisuuden hallinta”
Nykyaikaisessa mediaympäristössä hallitukset ja järjestöt kehittävät valmiuksiaan ”julkisuuden hallintaan”, sillä valtioiden johtajat joutuvat joka hetki varautumaan yllättävien asioiden esille nousemiseen. Tästä saattaa olla seurauksena tarve keskittyä ajankohtaisten asioiden hoitoon pidemmälle ulottuvan ”strategisen ajattelun” sijasta.
Kuva: Wikimedia