Maailman muutos
  • Etusivu
  • Kylmästä sodasta 2000-luvulle
    • Kylmän sodan päätösvaihe
    • Euroopan turvallisuuspoliittinen kehitys 1990-luvulla
    • Yhdysvallat ja sota terrorismia vastaan
    • Maailman valtasuhteiden muutos
    • Euroopan kehitysnäkymät
  • Suomi
    • Suomen liittyminen Euroopan Unioniin
    • Suomi muutoksen maailmassa
    • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset
    • Yhteiskunnallinen kehitys
    • Suomen aseman ja näkymien arviointia
  • Info
    • Tärkeimmät tapahtumat 11.3.1985 – 11.2.2011
    • Kirjallisuusluettelo
    • Alkuperäinen toteutus ja tukijat
  • Hae
  • Menu

Maailmantalous 2000-luvun alussa

”Globalisaation kulta-aika”

Kylmän sodan päättymistä seurannutta vuosikymmentä on sanottu ”globalisaation kulta-ajaksi” siinä mielessä, että vapaiden markkinoiden alue laajeni maailmalla nopeasti ja parantuneet kulku- ja viestintäyhteydet mahdollistivat ihmisten, tavaroiden ja pääoman liikkeet maasta ja maanosasta toiseen ilman suuria viiveitä. Vallitsi yleisesti luottamus tämän kehityksen jatkumiseen. Keskustelua käytiin globalisaation eduista ja haitoista kuten myös hyötyjistä ja häviäjistä, mutta ilmiön vaikuttavuutta ei sinänsä epäilty.

Länsi hallitsi taloutta

Yhdysvaltojen, Länsi-Euroopan maiden ja Japanin hallitseva asema maailmantaloutta ohjaavissa järjestöissä oli kiistaton vielä 2000-luvun alkaessa. Niiden toiveiden ja mallien mukaisesti toimineet kansainväliset rahoituslaitokset asettivat ehtoja kauppasopimuksille, lainoille ja valuuttojen tukitoimille. Samoja periaatteita sovellettiin myös kehitysavun puitteisiin. Tällä ryhmittymällä oli taloudellisen voimansa vuoksi yhä valtaa vaikuttaa merkittävästi myös muiden maiden yhteiskunnallisen ja taloudellisen järjestelmän muokkaamiseen ”läntisen mallin” mukaiseksi.

Taloudelliset voimasuhteet

Taloudellisten voimasuhteiden muutos oli kuitenkin jo käynnistynyt ja läntisen ryhmittymän suhteellinen voima heikkenemässä. Silti maailman varallisuudesta Yhdysvaltojen kansalaisilla oli vielä noin 35 prosentin ja eurooppalaisilla 30 prosentin osuus, jos laskuperusteena käytettiin virallisia valuuttakursseja. Ostovoiman perusteella arvioituna johtavien talousmahtien bruttokansantuoteosuudet olivat 2000-luvun alkuvuosina seuraavat: Yhdysvalloilla ja EU:lla molemmilla noin 22 prosentin osuus, Kiinalla 11 ja Japanilla 8 prosenttia. Muilla mailla yhteensä oli vajaan 40 prosentin osuus kokonaistuotannosta.

Yhdysvallat oli tuotantokyvyltään EU:n kanssa suunnilleen samalla tasolla huolimatta pienemmästä väestömäärästään. Kiinan, Venäjän ja muiden ”kehittyvien talouksien” kasvu oli voimakasta, mutta lähtötason alhaisuuden vuoksi ne eivät vielä uhanneet vakiintuneita talousmahteja.

Globalisaatio vaikeuksissa

Maailmantalouden kasvu hidastui lyhytaikaisesti syksyn 2001 terrori-iskujen ja Yhdysvaltojen suhdannetaantuman vuoksi. Erityisesti lentoliikenne kärsi tappioita parin vuoden ajan, kunnes talouskasvu yhdessä terroriiskujen pelon haihtumisen kanssa jälleen mahdollisti matkustaja- ja rahtiliikenteen kasvun. Samalla kuitenkin kilpailu lentoliikenteessä kiristyi voimakkaasti ja saattoi monia yhtiöitä suuriin vaikeuksiin.

Syksyn 2001 jälkeen erityisesti Yhdysvaltojen terrorismin vastaisen sodan ja Irakin konfliktin vuoksi kiristynyt kansainvälisen politiikan ilmapiiri heikensi globalisaation edellytyksiä niin, että ennustettiin jo sen päättymistä ja korvautumista enemmän kansallisia etuja suojaavilla järjestelyillä.

Maailman talouden instituutiot

Maailman kauppajärjestö (WTO), joka perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vallinneen Gatt-järjestelmän tilalle vuonna 1995, on toiminut neuvottelufoorumina sääntöjen luomiseksi maailmankaupalle.  WTO:ssa on jäseninä yli 150 valtiota, jotka ovat sopineet yhteisistä normeista tasapuolisuuden ja vastavuoroisuuden pohjalta. Ongelmaksi on muodostunut maataloustuotteiden saaminen näiden järjestelyiden piiriin.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), Maailmanpankki ja monet muut maailmantalouden kannalta tärkeät järjestöt jatkoivat uuden vuosituhannen alussa toimintaansa yhä toisen maailmansodan jälkeen kehittyneillä periaatteilla. Paineet niiden uudistamiseen kuitenkin kasvoivat, kun Aasian ja Etelä-Amerikan voimistuvien maiden taloudet kasvoivat nopeasti.

Talouden kasvu jatkui

Maailman kokonaistuotannon arvo on kuluneella vuosikymmenellä lähes kolminkertaistunut. Vuotuinen talouskasvu on ollut keskimäärin 3-5 prosenttia. Kasvu hidastui läntisten rahamarkkinoiden kriisin vuoksi vuosina 2008-2009. Ostovoimalla mitattuna kokonaistuotannon arvo on nykyisin noin 70 000 miljardia dollaria vuodessa. Valuuttakurssien arvolla mitattuna saadaan hieman pienempi summa.

  • Kylmän sodan päätösvaihe
    • Syyt kylmän sodan päättymiseen
      • Maailmansodan voittajien maailmanjärjestys
      • Poliittisten ideologioiden haalistuminen 
      • Kilpavarustelun rasitus 
      • Neuvostoliiton taantuma ja sen korjausyritys 
      • ”Kolmannen maailman” kehitys 
      • YK kylmän sodan päätösvaiheessa 
      • Etyk ja aseidenriisunta
      • Uudet teknologiat rajojen rikkojina
      • Kylmän sodan voittajat?
    • Itäisen Keski-Euroopan murrosvaihe
      • Puolan yhteiskunnallinen murros 
      • Unkarin avautuminen 
      • Saksan yhdistyminen 
      • Tshekkoslovakian vallankumous 
      • Bulgarian hidas muutos 
      • Romanian väkivaltainen kuohunta 
      • Jugoslavian hajoamisen taustat  
    • Neuvostoliiton hajoaminen
      • Kansallisuuskysymykset etelässä 
      • Kaukasian kapinaliikkeet 
      • Baltian maiden itsenäisyysliikkeet 
      • Valtataistelun kärjistyminen Moskovassa 1991 
      • Neuvostotasavaltojen itsenäistyminen 
      • Valtataistelu Moskovassa 1993 
      • Venäjä Neuvostoliiton seuraajavaltiona  
    • Länsi-Euroopan talousyhteisöstä unioniksi
      • Läntisen Euroopan integraation syveneminen 
      • Maastrichtin sopimus Euroopan unionista 
      • EU:n instituutiot 1990-luvun alussa
      • Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alkuvaiheet 
      • Talous- ja rahaliiton muodostaminen  
    • Persianlahden kriisi ja sota 1990-1991
      • Persianlahden alue 1980-luvun lopulla 
      • Irak miehittää Kuwaitin 
      • Välittömät vastatoimet miehitykselle 
      • Yhdysvaltojen liittokunta Irakia vastaan 
      • YK:n rooli Kuwaitin kriisissä 
      • Arabimaiden asema liittokunnassa 
      • Irakin pommitukset 
      • Kuwaitin takaisinvaltaus 
      • Persianlahden sodan seuraukset  
  • Euroopan turvallisuuspoliittinen kehitys 1990-luvulla
    • Jugoslavian hajoamissodat
      • Osavaltioiden itsenäistymispyrkimykset 
      • Sotatoimet Sloveniassa ja Kroatiassa  
      • Sota Bosnia-Hertsegovinassa 
      • YK:n rauhanturvaoperaatiot Jugoslaviassa  
      • Kosovon sota
    • Euroopan Unionin kehitys 1990-luvulla
      • EU:n rooli Euroopan muutoksessa 
      • Talous- ja rahaliiton toteutus 
      • Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alkuvaiheet 
      • Euroopan parlamentin aseman vahvistuminen 
      • Unionin perussopimuksen kehittäminen 1990-luvulla 
    • ETYK-prosessista järjestöksi
      • Etyk-prosessi kylmän sodan päätösvaiheessa 
      • Uusia Etyk-rakenteita 
      • Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö 
    • NATOn kehitys 1990-luvulla
      • Kylmän sodan päättymisen vaikutukset Natoon 
      • Naton osallistuminen Jugoslavian kriisinhallintaan 
      • Naton Partnership for Peace – PfP
      • Naton laajentumiskysymys 
    • Itäisen Keski-Euroopan kehitys
      • Demokratian vakiinnuttaminen 
      • Siirtymätaloudet 
      • Puola 1990-luvulla 
      • Baltian maat 
      • Tshekin tasavalta, Slovakia ja Unkari 
      • Romania ja Bulgaria 
    • Venäjän ja sen lähialueiden kehitys
      • Itsenäisten valtioiden yhteisö 
      • Venäjän poliittisen järjestelmän ja yhteiskunnan kehitys 
      • Venäjän talous 1990-luvulla 
      • Venäjän ulkopolitiikan alkuvaiheet 
      • Venäjän asevoimat 
      • Tshetshenian sodat 
      • Ukraina 
      • Kaukasian alueen poliittinen kehitys 
      • Entiset neuvostotasavallat Keski-Aasiassa 
  • Yhdysvallat ja sota terrorismia vastaan
    • Yhdysvallat maailmanmahtina
      • Yhdysvaltojen valta-asema kylmän sodan päätyttyä 
      • Maailmantilanteen muutoksen merkkejä 
      • Talouskehitys Yhdysvalloissa kylmän sodan jälkeen 
      • Yhdysvaltojen asevoimat kylmän sodan jälkeen 
      • Keskustelu Yhdysvalloissa maailmantilanteen näkymistä  
    • Terrori-iskut Yhdysvaltoihin ja reaktiot syksyllä 2001
      • Terrori-iskut New Yorkiin ja Washingtoniin 
      • Reaktiot terrori-iskuihin Yhdysvalloissa ja ulkomailla 
      • Hyökkäys Afganistaniin ja taliban-hallinnon kukistuminen 
      • Bushin oppi: Sota terrorismia vastaan 
      • Talouden näkymät 2000-luvun alussa 
    • Irakin sota vuodesta 2003
      • Yhdysvaltojen ja Irakin välinen konflikti 
      • Yhdysvaltojen yritykset YK:n tuen saamiseksi 
      • Reaktiot maailmalla sodan uhkaa vastaan vuoden 2003 alussa 
      • Hyökkäys Irakiin 
      • Saddam Husseinin kukistuminen ja miehityksen alku 
      • Miehittäjien ongelmat Irakissa 
      • Irakin sodan tappiot ja kustannukset 
      • Irakin sodan vaikutukset USAn asemaan ja Lähi-idässä 
    • Lähi-Idän ja eteläisen Aasian tilannekehitys
      • Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti 
      • Yhdysvaltojen suhteet arabimaihin 
      • Laaja konfliktivyöhyke eteläisessä Aasiassa 
      • Iran Persianlahden tilanteen osana 
      • Turkin tärkeä asema 
      • Afganistanin sodan uudet vaiheet 
      • Arviot terrorismin vastaisen sodan tuloksista vaihtelevat 
  • Maailman valtasuhteiden muutos
    • Globalisaation eteneminen
      • Maailmantalous 2000-luvun alussa 
      • Kansainväliset organisaatiot  
      • Globaali media ja viestintäverkot 
      • Maailman uudet voimakeskukset 
    • Aasian jättiläiset
      • Aasian nousu
      • Kiinan nopea vahvistuminen 
      • Intian kohoaminen haastajaksi 
      • Japani – vanhentuva talousmahti 
      • Itä-Aasian rannikoiden teollistuvat valtiot 
      • Turvallisuuspoliittiset näkymät Aasiassa 
    • Afrikka
      • Afrikan historialliset taustat ja maantieteelliset piirteet
      • Eteläisen Afrikan tilanteen vakiintuminen 
      • Länsi-Afrikan sisällissodat rauhoittuivat 
      • Keski-Afrikan kriisialueet 
      • Sudanin ja Afrikan sarven konfliktit 
      • Raaka-aineita maailmanmarkkinoille 
      • Kiinan kasvava rooli Afrikassa 
      • Afrikan näkymien arviointia
    • Latinalainen Amerikka
      • Talouskriiseistä kasvu-uralle 
      • Brasilia nousevana talousmahtina 
      • Venezuela ja Kuuba vallankumousperinteen vaalijoina 
      • Meksiko: talouskasvua ja huumesotia 
      • Latinalaisen Amerikan tulevaisuuden näkymät 
    • Kamppailu raaka-aineista ja vesivaroista
      • Strategiset raaka-aineet 
      • Energiavarat 
      • Elintarvikkeiden riittävyys 
      • Vesiongelmat 
    • Ilmastonmuutokseen varautuminen
      • Ennusteet ilmastokehityksestä 
      • Kansainväliset sopimukset  
      • Ilmastonmuutokseen varautuminen EU:ssa 
    • Uusi maailmanjärjestys
      • Suuren muutoksen selityksiä ja vaikutuksia 
      • Yhteistyön ja valtakamppailun maailma 
      • Asevarustelun uudet painopistealueet 
  • Euroopan kehitysnäkymät
    • Euroopan unionin kehitys 2000-luvun alussa
      • Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka 
      • Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 
      • Unionin laajennuskysymys 
      • Uusi peruskirja: Lissabonin sopimus
      • EURO-alue talouskriisin kourissa
    • Nato 2000-luvulla
      • Naton tehtävien monipuolistaminen ja rakennemuutos 
      • Sotilasliiton laajennuskysymys ja kumppanuudet 
      • Naton sitoutuminen Afganistanin sotaan 
      • Naton asema Euroopassa 
    • Venäjän ja muun Itä-Euroopan kehitysnäkymät
      • Presidentti Putinin kausi: hallinnon keskittäminen 
      • Kaukasian konfliktialue 2000-luvun alussa 
      • Venäjän turvallisuus- ja sotilaspolitiikan uudistushankkeet 
      • Talouden ja ympäristönsuojelun ratkaiseva merkitys 
      • Ukraina 2000-luvulla 
      • Valko-Venäjä ja Moldova 
    • Eurooppalaisten turvallisuusodotukset
      • Energiansaannin turvaaminen 
      • Euroopan väestörakenne ja maahanmuuttopolitiikka 
      • Euroopan turvallisuus 
      • Itämeren alueen turvallisuustilanne  
      • Eurooppalainen kulttuuri voimavarana 
      • Euroopan rajojen ja mahdollisuuksien etsintää 

KADETTIKUNTA

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291

Postiosoite
Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

TIETOPANKIT

Kadettikunnan esittelyvideo
Kadettikunnan julkaisut
Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki – Säkerhetspolitiska databanken
Veteraanien perintö – Arvet efter Veteranerna
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi 1990-2010
Kadettikunta 100 vuotta

Copyright © 2020, Kadettikunta ry. All Rights Reserved.

FACEBOOK

© Copyright - Maailman muutos - powered by Enfold WordPress Theme
Scroll to top