Miehittäjien ongelmat Irakissa
Yhteiskunta hajalla
Saddam Husseinin hallintoa vastustaneet irakilaiset, erityisesti shiialainen väestö, iloitsi kylläkin hallituksen kaatumisesta, mutta heitä katkeroitti taistelujen päätyttyä alkanut kaaos ja yhteiskunnan perustoimintojen romahtaminen. Sähköä saatiin vain satunnaisesti, vesihuolto ei toiminut ja polttoainetta oli säännösteltävä ankarasti. Toisaalta valtaa Saddamin aikana pitäneestä sunnilaisesta väestöstä monet asettuivat vastarintaan menetettyään virkansa asevoimissa tai poliisissa. Heillä oli ammattitaitoa ja varustusta laajamittaisen sissitoiminnan aloittamiseen.
Sissisota alkaa
Vastarinnan muuttuminen sissisodaksi, omien tappioiden kokeminen ja irakilaisten keskinäisten taistelujen kiihtyminen voimistivat arvostelua myös Yhdysvalloissa. Tähän liittyi miehityshallinnon epäonnistuminen jälleenrakennuksen käynnistämisessä, vaikka siihen suunnattiin suuria rahasummia.
Joukkotuhoaseita ei löytynyt
Yhdysvaltojen hallinnossa vahvasti vaikuttaneet ”uuskonservatiivit” olivat luvanneet koko Lähi-idän tilanteeseen ratkaisevaa parannusta, kun Saddam Husseinin diktatuuri korvattaisiin demokraattisella hallinnolla. Tätä alkoi painottaa myös presidentti Bush, varsinkin kun kävi ilmi, ettei mitään joukkotuhoaseita ehkä löydykään. Irakin demokratisoimisen piti toimia esimerkkinä muille alueen maille ja siten myötävaikuttaa konfliktien rauhoittamiseen sekä edelleen sitä kautta öljyn saannin turvaamiseen. Bushin toisen kauden alkaessa vuonna 2005 tämä oppi nostettiin jopa ulkopolitiikan keskeiseksi linjaukseksi.
Epäilykset kasvavat
Yhä kasvava joukko amerikkalaisia alkoi kysellä, miten tuohon tilanteeseen oli tultu ja miten siitä päästäisiin irti. Kun oli nähtävissä, että Iran kasvattaisi vaikutusvaltaansa Irakissa, muut Persianlahden maat alkoivat entistä enemmän huolestua tilanteesta ja myös salaisesti avustaa Irakin shiialaisen väliaikaishallituksen tukijoukkoja vastustavia sunni-kapinallisia.
Irakin sisäinen valtataistelu
Myös Yhdysvallat antoi hiljaista tukea maan läntisissä osissa toimiville sunnien ryhmittymille, jotka muodostivat vastapainoa iranilaismielisille shiia-ryhmille. Irakin sisäiset valtataistelut kärjistyivät vuonna 2007, mutta vähitellen väestön keskuudessa alkoi myös kasvaa mieliala, jonka mukaan keskinäiset taistelut pitää saada loppumaan.
Liittoutuman rakoilu
Sissisodan jatkuessa ja tappioiden kasvaessa Yhdysvaltojen liittolaiset olivat yhä haluttomampia lähettämään joukkojaan Irakin taisteluihin tai antamaan varoja jälleenrakennukseen. Useat Nato-liittolaisetkin alkoivat vetää pois sotilaitaan. Merkittävintä oli englantilaisten irtautuminen taistelutoimista öljyrikkaalta Basran alueelta keväällä 2009, jolloin iranilaismielisten ryhmittymien valta alueella kasvoi.