Afganistanin sodan uudet vaiheet
Rauhanturvajoukko ISAF
Talibanien ja al-Qaidan taistelijat väistyivät Yhdysvaltojen johtaman liittoutuman hyökkäyksiä keväällä 2002 Pakistanin rajan vuoristoseuduille tai sulautuivat väestön sekaan. Jo seuraavana syksynä alkoi uusien kapinallisjoukkojen muodostaminen lähellä Pakistanin rajaa tai Pakistanin puolella.
Yhdysvaltojen joukot jatkoivat al-Qaidan tukikohtien etsintää maan eteläosissa, ja YK:n valtuutuksella joulukuussa 2001 perustettu vakautusjoukko ISAF toimi Kabulissa. Sotilasliitto Nato otti sen johtamisvastuun vuonna 2003.
Taliban-kapinalliset aktivoituvat
Parin vuoden hiljaiselon jälkeen taliban-kapinalliset alkoivat keväällä 2006 tehdä yhä tuhoisampia iskuja Afganistanin armeijaa ja poliisijoukkoja sekä ulkomaalaisia sotilaita vastaan. Silloin ISAF-joukkojen toiminta-aluetta laajennettiin koko maan kattavaksi. Myös osa Yhdysvaltojen asevoimista liitettiin ISAF-joukkoihin, minkä jälkeen ne aloittivat aktiivisen sissien etsinnän Afganistanin eteläosissa. Samalla ISAF-joukoille alkoi tulla yhä enemmän tappioita.
Vuosina 2007-2008 sekä sissien iskut että ISAF-joukkojen käynnistämät taistelutoimet yhä kiihtyivät ja tappiot kasvoivat. Taistelut voimistuivat myös Pakistanin puolella rajaa, missä Taliban-liike liittolaisineen hallitsi laajoja alueita. Niitä vastaan toimivat sekä Pakistanin hallituksen joukot että amerikkalaiset ilmavoimat. Naton huoltoyhteydet Pakistanissa joutuivatuhanalaisiksi sissien jatkuvien hyökkäysten vuoksi.
Afganistan ongelma Natolle
Vuosina 2009-2010 Afganistanin hallitusta vastustavat kapinalliset laajensivat toimintaansa myös maan pohjoisosiin. Toisaalta etelässä Yhdysvallat vahvisti tuntuvasti voimiaan ja aloitti hyökkäykset talibanien tukialueille. Mitään ratkaisua ei kuitenkaan saatu aikaan. Useat Nato-maat alkoivat valmistella joukkojensa vetämistä pois Afganistanista. Hollantilaiset lähtivät vuonna 2010, ja muun muassa Kanada ilmoitti vetävänsä sotilaat pois taisteluista vuonna 2011. Sotilasliiton piirissä Afganistanin sota koettiin yhä vakavammaksi, koko liiton tulevaisuutta uhkaavaksi kriisiksi.
Poliittinen tilanne kireä
Afganistanin poliittinen tilanne pysyi epävakaana. Vaaleissa tapahtui paljon väärinkäytöksiä ja tietoon tuli muutenkin laaja korruptio, minkä johdosta länsimaissa vahvistui käsitys, ettei ”kansakunnan rakentaminen” länsimaisten normien mukaiseksi tule onnistumaan. Yhdysvallat ei enää pitänyt tavoitteenaan maan demokratisoimista vaan asetti päämääräksi estää Afganistanin alueen käytön terroristien tukikohtana. Tiedustelutietojen mukaan al-Qaidan taistelijoita oli Afganistanissa vain muutamia kymmeniä, mutta Pakistanin puolelta heitä saattoi pian palata takaisin enemmänkin.