Yhdysvaltojen suhteet arabimaihin
Arabimaiden vakaus uhattuna
Muslimimaailman räjähdyksen vaara arvioitiin suureksi Afganistanin sodan alkaessa syksyllä 2001. Yhdysvaltojen onnistui taitavalla diplomatialla ja myönnytyksiä tekemällä pitää tilanne hallinnassa. Israelin ja palestiinalaisten välisen konfliktin kärjistyminen jälleen lisäsi muslimimaiden sisäisen kuohunnan ja siitä ehkä seuraavien vallankumousten uhkaa.
Tärkeiden arabimaiden Saudi-Arabian, Egyptin ja Jordanian vakaus oli erityisesti uhattuna, jos yleistilanne Lähi-idässä yhä kiristyisi esimerkiksi Irakiin tehtävän hyökkäyksen vuoksi. Myöskään Pakistanin ja Indonesian sisäinen tilanne ei säilynyt vakaana, vaan paikalliset väkivaltaisuudet jatkuivat.
Saudi-Arabia avainasemassa
Tiedot Saudi-Arabian kehityksestä kertoivat, ettei yhteiskunnallisen kuohunnan vaara suinkaan ole poistunut. Yhdysvallat on joutunut jo syksystä 2001 alkaen varautumaan siihen, että Saudi-Arabiaa ei enää voi varmuudella käyttää tukialueena sotatoimiin ja jopa öljyn toimitukset saattavat vaarantua.
Tärkeänä syynä muidenkin Persianlahden maiden kriisiherkkyyteen ovat olleet taloudelliset ja väestön kasvusta aiheutuvat ongelmat. Öljytulot olivat suhteellisesti vähentyneet verrattuna parin vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen, samalla kun niillä elätettävien ihmisten määrä on kasvanut.
Yhteiskunnallista epävakautta lisää vierastyöläisten suuri määrä. Näissä oloissa viha helposti saattaa kääntyä ulkomaalaisia ja vieraita kulttuureita sekä länsimaiden kanssa veljeileviä autoritaarisia hallituksia kohtaan.
Saudi-Arabian sisäiset jännitteet
Saudi-Arabian ongelmia ei siis voida selittää yksinomaan uskonnollisilla ja kulttuurisilla tekijöillä, jotka puolestaan ovat myötävaikuttaneet jäykän ja epädemokraattisen hallinnon syntymiseen. Taloustilanteen heikkenemiseen vaikutti merkittävästi vuonna 1991 käyty Persianlahden sota, joka maksoi Saudi-Arabialle 60 miljardia dollaria. Siitä suuri osa meni amerikkalaisten sotakulujen korvaamiseen.
Sen jälkeen saudit ovat ostaneet kymmenillä miljardeilla dollareilla amerikkalaista sotakalustoa, jolla ei ole ollut paljonkaan käyttöä. Talouden alamäki oli ruokkinut sisäpoliittista tyytymättömyyttä ja amerikkalaisvastaisuutta.
Osama bin Laden nousi vastarinnan symboliksi mutta ei erityisesti uskonnolliseksi vaikuttajaksi.