Maailman muutos
  • Etusivu
  • Kylmästä sodasta 2000-luvulle
    • Kylmän sodan päätösvaihe
    • Euroopan turvallisuuspoliittinen kehitys 1990-luvulla
    • Yhdysvallat ja sota terrorismia vastaan
    • Maailman valtasuhteiden muutos
    • Euroopan kehitysnäkymät
  • Suomi
    • Suomen liittyminen Euroopan Unioniin
    • Suomi muutoksen maailmassa
    • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset
    • Yhteiskunnallinen kehitys
    • Suomen aseman ja näkymien arviointia
  • Info
    • Tärkeimmät tapahtumat 11.3.1985 – 11.2.2011
    • Kirjallisuusluettelo
    • Alkuperäinen toteutus ja tukijat
  • Hae
  • Menu

Suhtautuminen itäisen Euroopan murrokseen

Kylmän sodan loppuvaiheissa Suomi nojautui ulkopolitiikassa Etyk-periaatteisiin ja toimi aktiivisesti sen puitteissa. Ensi sijassa tämä näkyi 1980-luvun  lopulla Tukholman kokouksessa sekä Wienissä käydyissä, luottamusta ja turvallisuutta lisääviä toimia koskeneissa neuvotteluissa. Niissä Suomi luettiin yhdessä Ruotsin, Itävallan, Sveitsin ja Jugoslavian kanssa ns. N+N -maiden ryhmään, joka välitti menestyksellisesti blokkien välisissä kiistakysymyksissä.

Itäisen Euroopan kuohunnan voimistuessa Suomen virallinen linja edelleen myötäili YK:n ja Etykin periaatteita. Niihin kuului puuttumattomuus toisten valtioiden sisäisiin asioihin ja samalla kuitenkin rauhanomaisten muutosten edistäminen.

Varovaisia linjauksia

Yleensä tuo varovainen linjaus toimi ja myös yleisesti hyväksyttiin, mutta nimenomaan suhtautumisessa Baltian maiden irtautumiseen Neuvostoliitosta tuli hallituksen politiikan ja kansalaisten käsitysten välille myös eroja. Lehdistössä arvosteltiin ajoittain valtiojohdon kannanottoja liian varovaisiksi, mutta mitään ratkaisevaa kuilua ei näkemysten välille syntynyt.

Suomen ulkopoliittiset linjaukset suhteessa Neuvostoliittoon ja Baltian maiden itsenäisyysliikkeisiin olivat 1990-luvun alussa lähellä Saksan ja Yhdysvaltojen virallisia kantoja, mutta jonkin verran varovaisempia kuin pohjoismaiden kannanotot.

  • Suomen liittyminen Euroopan Unioniin
    • Suomen reaktiot kylmän sodan päättymiseen
      • Suhtautuminen itäisen Euroopan murrokseen
      • Saksa ja Suomi
      • Yya-sopimuksen muutos ja sotilasartiklojen mitätöiminen
      • Baltian maiden itsenäistyminen ja Suomi
      • Reaktiot Neuvostoliiton hajoamiseen
      • Suhteet Venäjään
    • Talouslama 90-luvun alussa
      • Talouden ylikuumentuminen
      • Pankkikriisi ja markan devalvoituminen
      • Työttömyyden kasvu ja talouden rakennemuutos
      • Laman vaikutukset
    • Suhteiden määritys Eurooppaan
      • Euroopan integraation seuranta Suomessa
      • Vaihtelevia käsityksiä EU-jäsenyydestä
      • Taloudellisten etujen varmistaminen integraatiossa
      • Euroopan talousalue
    • Liittyminen Euroopan unioniin
      • Päätös jäsenhakemuksesta 
      • Jäsenyysneuvottelut ja sopimus 
      • Kansanäänestys 
      • EU-jäsenyyden toteutuminen 
    • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan EU-linjaukset
      • Turvallisuuspolitiikan peruslinjan määritys 
      • Ulkopolitiikan sopeuttaminen EU-aikaan 
      • Maanpuolustus 1990-luvun alussa 
      • Pohjois-Euroopan turvallisuustilanteen kehitys
  • Suomi muutoksen maailmassa
    • Sopeutuminen globaalitalouteen
      • Nousu lamasta vientiteollisuuden voimin 
      • Sopeutuminen EU:n talouskuriin ja avoimiin sisämarkkinoihin 
      • Maailmantalouden kriisin 2008–2009 vaikutukset Suomessa 
    • Suomen EU-politiikka 2000-luvun alussa
      • Suomi EU:n puheenjohtajamaana vuonna 1999 
      • Kansalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin 
      • Suomen puheenjohtajakausi 2006 
      • Osallistuminen yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan 
      • Suomen tavoitteet Euroopan unionissa 
  • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset
    • Turvallisuuspolitiikan peruslinja ja selonteot 
    • Ulkopolitiikan painopisteet 
    • Puolustuspolitiikka 
    • Suomi kansainvälisessä kriisinhallinnassa 
    • Kehitysyhteistyö uusissa oloissa 
    • Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen (YETT )
  • Yhteiskunnallinen kehitys
    • Puolueiden voimasuhteet ja hallitukset 
    • Arvioita Suomen yhteiskuntakehityksestä 
  • Suomen aseman ja näkymien arviointia

KADETTIKUNTA

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291

Postiosoite
Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

TIETOPANKIT

Kadettikunnan esittelyvideo
Kadettikunnan julkaisut
Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki – Säkerhetspolitiska databanken
Veteraanien perintö – Arvet efter Veteranerna
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi 1990-2010
Kadettikunta 100 vuotta

Copyright © 2020, Kadettikunta ry. All Rights Reserved.

FACEBOOK

© Copyright - Maailman muutos - powered by Enfold WordPress Theme
Scroll to top