Maailmantalouden kriisin 2008–2009 vaikutukset Suomessa
Tuotanto supistui
Maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutukset iskivät Suomeen täydellä voimalla vuoden 2009 alussa. Vaikka oma taloudenpito oli kunnossa, vientiteollisuuden tilausten äkillinen katkeaminen pysäytti pyörät monella paikkakunnalla, jolloin koko kansantalous ja sen myötä myös yhteiskunnan toiminta hidastui. Hallitus ryhtyi elvyttämään ottamalla lisää velkaa, jotta työttömyyden nousua voitaisiin hillitä.
Elvytyspaketti
Jo talvella 2009 hallitus laati elvytyspaketin, jonka kokonaisvaikutuksiksi arvioitiin kaksi miljardia euroa. Näillä rahoilla oli määrä turvata noin 25 000 työpaikkaa painottaen sellaisia töitä, jotka saatiin käyntiin nopeasti. Perinteiseen tapaan nämä olivat lähinnä liikenneyhteyksien parannusta ja asuntojen korjausrakentamista. Sen ohella ryhdyttiin valmistelemaan kymmenien miljardien eurojen ”tulevaisuuspakettia”, johon sisällytettiin lähinnä investointeja kotimaahan.
Tulevaisuuspaketti
Investoinneista mittavin oli suunnitelma rakentaa kaksi tai kolme uutta ydinvoimalaa. Oli kuitenkin nähtävissä, että tuollaisten hankkeiden toteutus vie runsaasti aikaa, kuten juuri on koettu Olkiluodon uuden voimalan rakentamisen aikataulujen pettäessä. Ydinvoimalahankkeita puolsi arvio, että niillä olisi heti laajoja heijastusvaikutuksia koko talouden tulevaisuuden odotuksiin. Vuonna 2010 annettiin lupa kahden ydinvoimalan rakentamisen aloittamiselle.
Bruttokansantuote aleni
Elvytystoimista huolimatta tuotanto Suomessa supistui vuonna 2009 lähes kahdeksan prosenttia, mikä alitti selvästi EU:n keskiarvon mutta tuntui jossain määrin kohtuulliselta verrattuna naapurimaa Viron 14 prosentin laskuun. Toisaalta taas Ruotsin talouskasvu on useina vuosina ylittänyt Suomen tason, ja Ruotsi selvisi maailmantalouden taantumasta 2008-2009 selvästi Suomea paremmin.
Sopeutuminen globaalitalouteen
Aasian ja eräiden muiden alueiden vahvistuvien talouksien nopea kasvuvauhti 2000-luvun alkuvuosikymmenellä on myös Suomessa pakottanut pohtimaan keinoja, joilla paremmin voitaisiin sopeutua maailman voimasuhteiden muutoksiin ja globaalitalouden toimintaehtoihin. Huolimatta EU:n sisämarkkinoiden tarjoamista hyvistä mahdollisuuksista oli odotettavissa, ettei sieltä löydy merkittävää kasvuapua, vaan Suomen on käytettävä hyväksi muun muassa sijaintiaan Euroopan unionin koillislaidalla suorien taloussuhteiden kehittämiseksi voimistuvaan itään. Näihin kuuluvat sekä lähialueet Venäjällä että Kaukoidän markkinat.
Rahoituskriisi 2010
Vuonna 2010 euro-aluetta kohtasi vakava rahoituskriisi, joka oli paljolti seurausta valtioiden velanotosta edellisinä vuosina, kun pankkeja tuettiin ja taloutta elvytettiin. Suomikin joutui osallistumaan kriisiytyneiden valtioiden velkojen takaamiseen useiden miljardien osuuksilla. Vuoden 2011 alussa tukitoimintaa oli yhä laajennettava, jotta yhteisvaluutan arvo säilyisi vakaana, eikä rahoituskriisin loppua ollut näkyvillä.
Ennusteiden mukaan Suomen valtiontalous on 2010-luvun alkuvuosina siinä määrin alijäämäinen (2-3 % BKT:sta), että on pakko ryhtyä supistamaan menoja. Tämä vaatimus tulee koskemaan kaikkia hallinnonhaaroja, ja sen määrälliset tarkennukset ovat poliittisen päätöksenteon keskeisiä tehtäviä.