Kansalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin

Mielipidejakauma vakiintui

Tutkimuksia kansalaisten suhtautumisesta Euroopan yhteisöön/unioniin ja Suomen jäsenyyteen on tehty yli 20 vuoden ajan. Tultaessa 2000-luvulle näistä asioista oli jo saatu kokemuksia, joten myös kyselyjä voidaan pitää entistä pätevämpinä mittaamaan todellisia käsityksiä.

EU-jäsenyyden vaikutuksia luotaillut kyselytutkimus vuonna 2002 paljasti, että seitsemän vuotta aikaisemmin kansanäänestyksessä todettu mielipidejakautuma oli edelleen suunnilleen samanlainen, sillä myönteisesti suhtautuvia oli 37 ja kielteisesti 31 prosenttia vastaajista. Merkillepantavaa oli kuitenkin se, että välillä 1990-luvun lopulla myönteisyys oli ollut suurempaa.

Huoli päätösvallan säilyttämisestä

Vuonna 2002 kaksi kolmesta (65%) vastusti EU:n kehittämistä liittovaltioksi. Tähän läheisesti liittyi vain 26 prosentin joukon näkemys, että Suomi saisi hyvin äänensä kuuluviin Brysselin päätöksenteossa. Haluttiin siis varmistaa kansallisen päätösvallan ensisijaisuus. Siihen viittaisi myös 61 prosentin ilmaisema kanta, että Suomen on itse huolehdittava turvallisuudestaan. Nato-jäsenyyden kannatus jäi 20 prosentin tienoille.

USA:n terrori-iskujen vaikutukset

Edellisenä syksynä oli koettu terrori-iskut Yhdysvaltoihin ja sitten niihin vastauksena amerikkalaisten johtamat sotatoimet Afganistanissa. Kokemus tuntui vahvistavan suomalaisten enemmistön käsityksiä, että olisi parasta pysyä erossa ulkomaisista selkkauksista, eikä myöskään luotettu ylikansallisen EU-päätöksenteon hyvyyteen.

Yhteisvaluutta euro

Suhtautuminen juuri käyttöönotettuun yhteisvaluutta euroon oli kaksijakoista, sillä vain niukka enemmistö kannatti sitä. Kielteisyyttä herättivät vielä monet käytännön vaikeudet ja myös arviot hintojen noususta euron myötä.

Peruslinja hyväksyttiin

Vuodenvaihteessa 2007/2008 toteutetussa kyselyssä saatiin samankaltaisia tuloksia suhtautumisessa Euroopan unioniin ja Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin. Kansalaisten kiinnostus EU:ta kohtaan oli lisääntynyt kasvaneen tiedon ja kokemuksen myötä, mutta mielipiteet olivat tulleet myös jonkin verran pessimistisemmiksi sen suhteen, voivatko suomalaiset vaikuttaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjaan tyytyväisyys sen sijaan oli laajaa.