Maailman muutos
  • Etusivu
  • Kylmästä sodasta 2000-luvulle
    • Kylmän sodan päätösvaihe
    • Euroopan turvallisuuspoliittinen kehitys 1990-luvulla
    • Yhdysvallat ja sota terrorismia vastaan
    • Maailman valtasuhteiden muutos
    • Euroopan kehitysnäkymät
  • Suomi
    • Suomen liittyminen Euroopan Unioniin
    • Suomi muutoksen maailmassa
    • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset
    • Yhteiskunnallinen kehitys
    • Suomen aseman ja näkymien arviointia
  • Info
    • Tärkeimmät tapahtumat 11.3.1985 – 11.2.2011
    • Kirjallisuusluettelo
    • Alkuperäinen toteutus ja tukijat
  • Hae
  • Menu

Suomen puheenjohtajakausi 2006

Valmistautuminen

Valmistelut kesällä 2006 alkanutta Suomen puheenjohtajakautta varten tehtiin jälleen huolella. Näihin kuului hallinnon koulutusta EU-asioihin ja virkamiesten työtehtävien järjestelyä sekä asialistan hiomista. Yhteistyötä tehtiin erityisesti kevätkauden puheenjohtajan Itävallan kanssa.

Asialistaa

Eurooppa-tiedotuksen kesäkuussa laatimassa tiedotteessa nostettiin puheenjohtajakaudella käsiteltävinä asioina esille tarpeet sopeutua globalisaatioon, kilpailukyvyn parantaminen, väestön ikääntymisen ongelmat, ilmastonmuutos ja Euroopan turvallisuuskysymykset. Lisäksi haluttiin edistää unionin toiminnan avoimuutta ja päätöksenteon tehokkuutta sekä parantaa unionin lainsäädännön laatua. Todettiin myös tavoitteeksi pitää perustuslakisopimuksen vahvistamisprosessi käynnissä.

Yllättävä kriisitilanne

Heti Suomen puheenjohtajakauden alussa kärjistyi 12. heinäkuuta 2006 Israelin ja Hizbollah- järjestön välinen konflikti välikohtauksista Etelä-Libanonissa ja johti parissa päivässä avoimeen sotaan. Israel pommitti koko Libanonin alueen kohteita, jolloin ulkomaiden kansalaisten evakuointi tuli kiireelliseksi. EU järjesti oman evakuointinsa tukeutuen pääasiassa lähimpään jäsenmaahansa Kyprokseen. Puheenjohtajamaan velvollisuuksiin kuului näiden toimien vaatiman päätöksenteon järjestäminen.

Aselevon valvonta

YK sai lopulta aikaan aselevon ja valtuutti 11. elokuuta Libanonissa olevien 2 000 sotilaan vahvuisten UNIFIL-joukkojen laajentamisen 15 000 rauhanturvaajan vahvuuteen. Ranska oli tässä keskeinen tekijä, ja myös muut EU-maat, Suomi mukaan luettuna, lupasivat rauhanturvajoukkoja Libanoniin. Suomesta lähti tehtävään runsaan 200 sotilaan rauhanturvaosasto. EU:n toimintamahdollisuudet Israelia vastaan olivat rajoitetut etenkin sen Yhdysvalloilta saaman vahvan tuen vuoksi, mutta toisaalta EU kykeni vaikuttamaan aselevon aikaansaamiseen ja tilanteen vakauttamiseen sodan jälkeen.

Perustuslakiesitys kariutui

Suomen puheenjohtajakauden lopulla 14-15. joulukuuta Brysseliin kokoontuneet EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehet keskustelivat laajentumispolitiikasta sekä yhteistyöstä oikeus- ja sisäasioissa. Eniten huolta kuitenkin aiheutti Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä kariutuneen perustuslakiesityksen tulevaisuus. Siihen ei Suomen voimilla voitu mitenkään vaikuttaa.

  • Suomen liittyminen Euroopan Unioniin
    • Suomen reaktiot kylmän sodan päättymiseen
      • Suhtautuminen itäisen Euroopan murrokseen
      • Saksa ja Suomi
      • Yya-sopimuksen muutos ja sotilasartiklojen mitätöiminen
      • Baltian maiden itsenäistyminen ja Suomi
      • Reaktiot Neuvostoliiton hajoamiseen
      • Suhteet Venäjään
    • Talouslama 90-luvun alussa
      • Talouden ylikuumentuminen
      • Pankkikriisi ja markan devalvoituminen
      • Työttömyyden kasvu ja talouden rakennemuutos
      • Laman vaikutukset
    • Suhteiden määritys Eurooppaan
      • Euroopan integraation seuranta Suomessa
      • Vaihtelevia käsityksiä EU-jäsenyydestä
      • Taloudellisten etujen varmistaminen integraatiossa
      • Euroopan talousalue
    • Liittyminen Euroopan unioniin
      • Päätös jäsenhakemuksesta 
      • Jäsenyysneuvottelut ja sopimus 
      • Kansanäänestys 
      • EU-jäsenyyden toteutuminen 
    • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan EU-linjaukset
      • Turvallisuuspolitiikan peruslinjan määritys 
      • Ulkopolitiikan sopeuttaminen EU-aikaan 
      • Maanpuolustus 1990-luvun alussa 
      • Pohjois-Euroopan turvallisuustilanteen kehitys
  • Suomi muutoksen maailmassa
    • Sopeutuminen globaalitalouteen
      • Nousu lamasta vientiteollisuuden voimin 
      • Sopeutuminen EU:n talouskuriin ja avoimiin sisämarkkinoihin 
      • Maailmantalouden kriisin 2008–2009 vaikutukset Suomessa 
    • Suomen EU-politiikka 2000-luvun alussa
      • Suomi EU:n puheenjohtajamaana vuonna 1999 
      • Kansalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin 
      • Suomen puheenjohtajakausi 2006 
      • Osallistuminen yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan 
      • Suomen tavoitteet Euroopan unionissa 
  • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset
    • Turvallisuuspolitiikan peruslinja ja selonteot 
    • Ulkopolitiikan painopisteet 
    • Puolustuspolitiikka 
    • Suomi kansainvälisessä kriisinhallinnassa 
    • Kehitysyhteistyö uusissa oloissa 
    • Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen (YETT )
  • Yhteiskunnallinen kehitys
    • Puolueiden voimasuhteet ja hallitukset 
    • Arvioita Suomen yhteiskuntakehityksestä 
  • Suomen aseman ja näkymien arviointia

KADETTIKUNTA

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291

Postiosoite
Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

TIETOPANKIT

Kadettikunnan esittelyvideo
Kadettikunnan julkaisut
Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki – Säkerhetspolitiska databanken
Veteraanien perintö – Arvet efter Veteranerna
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi 1990-2010
Kadettikunta 100 vuotta

Copyright © 2020, Kadettikunta ry. All Rights Reserved.

FACEBOOK

© Copyright - Maailman muutos - powered by Enfold WordPress Theme
Scroll to top