Suomi kansainvälisessä kriisinhallinnassa

Kokemukset Balkanilta

Balkanin rauhanturvaamiseen Suomi osallistui vuodesta 1992 alkaen vähitellen kasvavin panoksin. Kokemukset Jugoslavian hajoamissotiin liittyneistä kriisinhallintatoimista eivät useinkaan olleet myönteisiä, mutta monessa tapauksessa rauhanturvaaminen tuotti myös hyviä tuloksia. Noilla kokemuksilla oli joka tapauksessa merkittävä vaikutus Suomenkin rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan menetelmien kuten myös lainsäädännön kehittämiseen.

Kriisinhallintakyvyn kehittäminen

Uuden vuosituhannen alussa Suomi laajensi osallistumista YK-johtoiseen rauhanturvaamiseen Afrikassa ja lähetti osaston Afganistaniin, missä rauhanturvatoiminnasta vähitellen tuli pitkäkestoinen ja monella tavoin vaikea kriisinhallinnan tehtävä sissisodan oloissa. Samalla Suomessa jatkettiin kansallisen ja myös Euroopan unionin yhteisen kriisinhallintakyvyn kehittämistä muun muassa perustamalla uusia koulutusorganisaatioita ja ylläpitämällä päivystysvuorossa valmiusjoukkoja.

Kriisinhallinta monipuolistunut

Menestys rauhanturvatehtävissä on aina perustunut uusien asioiden ja toimintatapojen omaksumiseen, mutta muutosten vauhti on viime vuosikymmenen aikana vielä selvästi kiihtynyt. Nykyisin Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan Euroopan unionin, YK:n tai Naton johtamissa uudenlaisissa tehtävissä, joissa sotilaallinen toiminta on liitetty kiinteästi siviilialojen yhteyteen.

EU:n rooli kasvanut

Suomalaisten rauhanturvaajien määrä YK:n tehtävissä oli vuoteen 2010 mennessä vähentynyt huomiota herättävän pieneksi, joten on tutkittu muun muassa mahdollisuuksia lähettää osasto uudelleen Libanoniin tai Afrikan rauhanturvatehtäviin, lähinnä Sudaniin. Myös Suomen osuus Naton johtamassa kriisinhallinnassa jäi Afganistanissa toimineiden noin 200 sotilaan varaan, kun suomalaiset rauhanturvaajat poistuivat Kosovosta oltuaan siellä yli 10 vuotta. Suomalaisten rooli EU:n johtamassa kriisinhallinnassa on samalla suhteellisesti kasvanut.

Laki kriisinhallinnasta

Lain mukaan Suomi voi osallistua YK:n tai Ety-järjestön päätöksiin perustuviin kriisinhallintaoperaatioihin. Lisäksi Suomi voi osallistua sotilaallisin resurssein humanitaariseen avustustoimintaan tai sen suojaamiseen. Kriisinhallintalakia ei sovelleta sotilaallisen pakottamisen operaatioihin. Osallistuminen uuteen operaatioon edellyttää aina Suomessa tehtävää erillistä päätöstä, jonka tekee tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Siinä yhteydessä on kuultava myös eduskunnan kanta.