Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen (YETT )
Periaatepäätökset
Valtioneuvosto antoi vuosina 2003 ja 2006 periaatepäätökset yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta. Päätöksiin sisältyvän strategian mukaisesti määriteltiin sellaiset elintärkeät toiminnat, joista on huolehdittava kaikissa tilanteissa. Periaatteena erilaisiin yhteiskunnan häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumisessa on ollut, että hallintoviranomaiset jatkavat johtamista ja toimenpiteitä mahdollisimman pitkään normaaliaikojen järjestelyillä.
Tsunamin 2004 vaikutuksia
Vuoden 2004 lopulla koetun Intian valtameren hyökyaaltokatastrofin (tsunamin) kokemuksien perusteella tehostettiin kriisijohtamista luomalla selkeä valtion kriisijohtamisen malli rauhanaikaisten onnettomuuksien ja muiden häiriötilanteiden tarpeisiin. Siihen kuului myös vuonna 2006 valtioneuvoston tilannekeskuksen perustaminen maan ylimmän johdon jatkuvan tilannekuvan varmistamiseksi ja viranomaisten yhteistoiminnan edistämiseksi.
Huoltovarmuuden turvaaminen
Huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyt uudistettiin vuonna 2008, jolloin myös lopetettiin puolustustaloudellinen suunnittelukunta, joka oli huolehtinut erityisesti maanpuolustuksen taloudellisen tuen varmistamisesta ja tuotannon jatkumisesta myös sodan oloissa. Valtioneuvoston päätöksen mukaan yleistavoitteena on kansainvälisiin markkinoihin sekä kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva huoltovarmuuden ylläpito.
Yhteiskunnan toimivuuden turvaaminen
Varautumistoimenpiteillä turvataan yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön infrastruktuuri ja kriittisen tuotannon jatkuminen kaikissa tilanteissa. Taso mitoitetaan niin, että väestön elinmahdollisuudet ja toimintakyky sekä yhteiskunnan toimivuus voidaan pitää yllä normaaliolojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa mukaan luettuna puolustustila. Varautumisen suunnittelusta ja ohjaamisesta vastaa Huoltovarmuuskeskus.
Yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen kuuluvat
- energian siirto- ja jakeluverkot
- sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät (sisältäen joukkoviestinnän ja finanssialan järjestelmät)
- kuljetuslogistiset järjestelmät
- vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka
- infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito.
Kriittisen tuotannon turvaamiseen on sisällytetty elintarvikehuolto, energiantuotanto, terveydenhuolto, maanpuolustusta tukeva tuotanto ja vientiteollisuuden yleisten toimintaedellytysten edistäminen.
Varautumisjärjestelmä
Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2009 kiinnitettiin huomiota tarpeeseen kehittää varautumisjärjestelmää yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen suojaamisstrategian pohjalta, jolloin esitettiin harkittavaksi muun muassa uudenlaisen ”turvallisuusneuvoston” perustamista ohjaus- ja koordinaatioelimeksi. Siihen liittyen on selvitetty mahdollisuuksia kehittää Valtioneuvoston tilannekeskusta entistä suorituskykyisemmäksi, jolloin se voisi toimia myös valtioneuvostoa avustavana kriisinhallinnan johto- ja koordinaatioelimenä.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
Valtioneuvosto julkisti joulukuussa 2010 periaatepäätöksen yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta. Sillä korvattiin vuonna 2006 annettu periaatepäätös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiasta.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 myötäilee aikaisempia linjauksia ja on ottanut huomioon valtioneuvoston selonteossa 2009 esitettyjä kehittämistarpeita. Strategia muodostaa varautumisen ja kriisijohtamisen yhteisen perustan yhteiskunnan kaikille toimijoille.
Turvallisuusstrategiassa määritetään
Turvallisuusstrategiassa määritetään
- yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja varautumistavoitteet häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle,
- elintärkeitä toimintoja vaarantavat uhkamallit ja niihin liittyvät mahdolliset häiriötilanteet,
- toimintojen turvaamisen ja jatkuvuuden suunnittelun edellyttämät ministeriöiden tehtävät,
- häiriötilanteiden hallinnan edellyttämät kriisijohtamisen perusteet,
- strategian toimeenpanon seurannan, kehittämisen sekä varautumisen ja kriisijohtamisen harjoittelun periaatteet.
Varautumisen laaja-alaisuus
Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa on kiinnitetty erityistä huomiota varautumisen ja kriisijohtamisen laaja-alaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Sisäisen turvallisuuden alalla on viime vuosina tehty useita muutoksia, joilla on vaikutusta yhteiskunnan turvallisuuden ylläpidon johtamiseen. Aluehallinnon uudistuksen yhteydessä poistuivat lääninhallitukset, jotka olivat toimineet kriisijohtamisen väliportaina valtiotason ja paikallistason (kuntien) välillä.
Aluehallinto
Aluehallintovirastolle kuuluvat pelastustoimeen ja varautumisen yhteensovittamiseen alueellaan liittyvät tehtävät sekä yhteistoiminnan järjestäminen, valmiussuunnittelun yhteensovittaminen, alueellisten maanpuolustuskurssien järjestäminen, kuntien valmiussuunnittelun tukeminen ja valmiusharjoitusten järjestäminen. Kunnat vastaavat alueillaan pelastustoimesta tarvittavin yhteistoimintajärjestelyin. Manner-Suomessa on 22 pelastustoimen aluetta, joilla toimii pelastuslaitoksia.
Poliisitoimi ja rajavalvonta
Sisäasiainministeriön alainen Poliisihallitus johtaa ja ohjaa operatiivista poliisitoimintaa. Sen alaisuudessa toimivat poliisilaitokset ja poliisin valtakunnalliset yksiköt. Myös rajavartiolaitos toimii sisäasiainministeriön alaisena huolehtien rajavalvonnasta maa- ja merirajoilla sekä osallistuen maanpuolustuksen tehtäviin.
Varautumisen kehittäminen
Vuoden 2010 lopulla valmistui myös Varautuminen ja kokonaisturvallisuuskomitean mietintö. Siinä todettiin, että Suomen varautumisjärjestelyt eivät kaipaa suuria uudistuksia. Toimintaympäristön ja uhkakuvien muuttuessa lähtökohtana on tarpeen pitää laajaa turvallisuusajattelua, kokonaisturvallisuutta ja koko yhteiskunnan voimavarojen hyödyntämistä, miltä pohjalta komitea esitti useita ehdotuksia varautumisjärjestelmän kehittämiseksi.