Arvioita Suomen yhteiskuntakehityksestä
Yhteiskuntarakenteen muutos
Yhteiskuntarakenteen muutosta 1990-luvulla on jo ehditty tutkia perusteellisesti ja havaittu sen kiihtyneen talouslaman ja globalisaatiokehityksen myötä. Talouden ”Kiina-ilmiö” eli teollisuustuotannon siirtyminen Aasiaan ja erityisesti Kiinaan on jatkunut 2000-luvun puolella, ja globalisaatio on laajentunut tietotekniikan kehityksen mahdollistamana taloudesta kulttuuriin ja yleensäkin ihmisten sosiaalisen elämän alueille. Uusia Internet-palveluja kuvaava nimitys ”sosiaalinen media” kertoo yhtäaikaisesta yksilöitymisestä ja uudenlaisten sosiaalisten ryhmien muodostumisesta.
Teknologia muuttaa toimintatapoja
Internetin ja matkapuhelimien välityksellä yhteydenpito on yhtäältä helpottunut ja toisaalta pirstaloitunut, jolloin perinteiset joukkoliikkeet, esimerkiksi puolueet, ovat joutuneet luovuttamaan tilaa satunnaisille ryhmittymille, jotka voivat olla myös maailmanlaajuisia. Tietoyhteiskunnan kehitys on vasta alkuvaiheissaan, joten ihmisten sosiaalisen käyttäytymisen ennustaminen on erittäin vaikeaa. Suomi on seurannut näissä asioissa paljolti yleisiä trendejä, mutta epäsuorat vaikutukset esimerkiksi tuotantorakenteeseen voivat olla jossain määrin yleisestä kehityksestä poikkeavia.
Palvelualojen vahvistuminen
Tuorein kehitys on vahvistanut palvelualojen asemaa, sillä jo lähes 90 prosenttia Suomen työvoimasta tuottaa erilaisia palveluja. Se näkyy myös ulkomaankaupassa, jonka piirissä palvelujen tai ”aineettoman tuotannon” osuus on kasvanut moninkertaiseksi viime vuosikymmenellä. Tältä sektorilta on odotettavissa korvausta suurteollisuuden viennin supistumiseen.
Arvostuksien muutos
Työoloja ja työelämää tutkittaessa on saatu kuva muutoksen suuruudesta, mutta johtopäätökset sen merkityksestä vaihtelevat. Tarve työurien pidentämiseen on yleisesti tunnustettu, mutta on saatu myös viitteitä siitä, että suomalaiset eivät ole valmiita tekemään nykyistä enemmän töitä vaan arvostavat yhä enemmän vapaa-aikaa.
Samalla kun vakinaisia työsuhteita on vähennetty, työsuhteen pysyvyys on noussut arvostuksissa. Yhtenä seurauksena viimeisimmästä talouskriisistä on ollut talouskasvun suosion kohoaminen, samalla kun esimerkiksi ilmastonmuutoksen uhkaavuutta ei pidetä aivan yhtä tärkeänä kuin jokin aika sitten. Tämä ei merkitse kuitenkaan kaiken ympäristönsuojelun merkityksen vähättelyä, vaan sen kannatus on edelleen Suomessa korkealla.
Suomen koulutusjärjestelmä
Kilpailukelpoisen tuotannon ehdottomana edellytyksenä pidetään nykyisin tehokasta ja koko potentiaalisen työvoiman kattavaa koulutusta. Suomen koulutusjärjestelmä on aikoinaan ottanut mallia pohjoismaista ja Saksasta, mutta viime vuosina Suomi on noissa maissa kohotettu esikuvaksi peruskoulutuksen järjestelyissä. Toisaalta suomalainen korkeakoulujärjestelmä muistuttaa nykyisinkin saksalaista jakautuen yliopistoihin ja ammattikorkeakouluun. Suomalaisten on ollut helppo sopeutua myös EU:n määrittämiin koulutusjärjestelmän normeihin.
Kansainväliset vertailut
Kansainvälisissä vertailuissa suomalainen peruskoulu on menestynyt hyvin. Se antaa verraten hyvän englanninkielen taidon, mikä helpottaa sopeutumista globalisaation ajan työelämän vaatimuksiin. Mielenkiintoinen seikka PISA-tutkimuksissa on se, että suomalaiset ovat sijoittuneet matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa maailman kärkeen yhdessä Japanin, Etelä-Korean ja Hongkongin koululaisten kanssa. On kaikki syy odottaa, että suomalaista koulutusjärjestelmää voidaan edelleen kehittää hyväksi koetulta pohjalta pysymään kansainvälisellä vaatimustasolla.
Yhteiskunnallinen vakaus tärkeä
Maailmassa on menestyneiden valtioiden ohella myös monia epäonnistuneita tai peräti romahtaneita valtioita. Ne ovat yleensä sisäisistä syistä hajonneita, eikä yhteiskunnallisen vakauden saavuttaminen tule olemaan helppoa. Myös näennäisesti vakaita hallituksia ja yhteiskuntia voi uhata nopea romahdus, jos jokin riittävä ärsyke saa kansannousun aikaan tai talouden perusta horjuu. Taustalla on useimmiten laaja korruptio, jolloin maan johtajat keskittyvät rikkauksien keräämiseen ja oman valtansa pönkittämiseen.
Korruption torjunta
Suomen kannalta huolestuttavaa on, että mittavaa korruptiota on tullut esille myös EU:n ”ytimessä” euro-alueella. Korruption lonkerot ulottuvat helposti Suomeen asti tai ovat kotoperäisiä. Ihmisten oikeustaju joutuu paljastuneista suurista kavalluksista ja veronkiertotapauksista kovalle koetukselle, mutta myös yleinen ”harmaa talous” vie uskoa viranomaisten kykyyn ylläpitää oikeusvaltiota.
Suomen menestystekijät
Suomen menestystekijöistä tärkeimpiä ovat olleet tasa-arvo koulutuksessa, työelämässä ja sosiaaliturvassa sekä yhdenvertaisuus lain edessä. Ne tuottavat yhteiskunnallista vakautta ja antavat hyvät edellytykset taloudelliselle toiminnalle. Toisaalta on saatu hälyttäviä tietoja yhteiskunnasta syrjäytyneiden määrän lisääntymisestä, usein pitkäaikaistyöttömyyden seurauksena. Yhteiskunnallisesta vakaudesta ja turvallisuudesta sekä kansalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen on olennainen osa turvallisuuspolitiikan perusrakennetta.