{"id":1524,"date":"2023-03-08T20:01:19","date_gmt":"2023-03-08T20:01:19","guid":{"rendered":"http:\/\/us.ylirotu.fi\/index.php\/maailman-muutos\/euroopan-kehitysnakymat\/euroopan-unionin-kehitys-2000-luvun-alussa-2\/uusi-peruskirja-lissabonin-sopimus\/"},"modified":"2023-08-14T14:06:56","modified_gmt":"2023-08-14T14:06:56","slug":"naton-asema-euroopassa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/maailmanmuutos.org\/index.php\/kylmasta-sodasta-2000-luvulle\/euroopan-kehitysnakymat\/nato-2000-luvulla\/naton-asema-euroopassa\/","title":{"rendered":"Naton\u00a0asema\u00a0Euroopassa\u00a0"},"content":{"rendered":"<div id='full_slider_1'  class='avia-fullwidth-slider main_color avia-shadow   avia-builder-el-0  el_before_av_one_full  avia-builder-el-first   container_wrap sidebar_right'  >\n<style type=\"text\/css\" data-created_by=\"avia_inline_auto\" id=\"style-css-av-kd4hz9nx-fb331aa0faaa9c578e2f07ccc45f5aa0\">\n#top #wrap_all .avia-slideshow .av-slideshow-caption.av-kd4hz9nx-fb331aa0faaa9c578e2f07ccc45f5aa0__0 .avia-caption-title{\nfont-size:22px;\n}\n#top .avia-slideshow .av-slideshow-caption.av-kd4hz9nx-fb331aa0faaa9c578e2f07ccc45f5aa0__0 .avia-caption-content{\nfont-size:14px;\n}\n#top .avia-slideshow .av-slideshow-caption.av-kd4hz9nx-fb331aa0faaa9c578e2f07ccc45f5aa0__0 .avia-caption-content p{\nfont-size:14px;\n}\n\n@media only screen and (min-width: 768px) and (max-width: 989px){ \n#top #wrap_all .avia-slideshow .av-slideshow-caption.av-kd4hz9nx-fb331aa0faaa9c578e2f07ccc45f5aa0__0 .avia-caption-title{\nfont-size:16px;\n}\n#top .avia-slideshow .av-slideshow-caption.av-kd4hz9nx-fb331aa0faaa9c578e2f07ccc45f5aa0__0 .avia-caption-content{\nfont-size:16px;\n}\n#top .avia-slideshow .av-slideshow-caption.av-kd4hz9nx-fb331aa0faaa9c578e2f07ccc45f5aa0__0 .avia-caption-content p{\nfont-size:16px;\n}\n}\n\n@media only screen and (min-width: 480px) and (max-width: 767px){ \n#top #wrap_all .avia-slideshow .av-slideshow-caption.av-kd4hz9nx-fb331aa0faaa9c578e2f07ccc45f5aa0__0 .avia-caption-title{\nfont-size:14px;\n}\n#top .avia-slideshow .av-slideshow-caption.av-kd4hz9nx-fb331aa0faaa9c578e2f07ccc45f5aa0__0 .avia-caption-content{\nfont-size:14px;\n}\n#top .avia-slideshow .av-slideshow-caption.av-kd4hz9nx-fb331aa0faaa9c578e2f07ccc45f5aa0__0 .avia-caption-content p{\nfont-size:14px;\n}\n}\n\n@media only screen and (max-width: 479px){ \n#top #wrap_all .avia-slideshow .av-slideshow-caption.av-kd4hz9nx-fb331aa0faaa9c578e2f07ccc45f5aa0__0 .avia-caption-title{\ndisplay:none;\n}\n#top .avia-slideshow .av-slideshow-caption.av-kd4hz9nx-fb331aa0faaa9c578e2f07ccc45f5aa0__0 .avia-caption-content{\ndisplay:none;\n}\n#top .avia-slideshow .av-slideshow-caption.av-kd4hz9nx-fb331aa0faaa9c578e2f07ccc45f5aa0__0 .avia-caption-content p{\ndisplay:none;\n}\n}\n<\/style>\n<div  class='avia-slideshow av-kd4hz9nx-fb331aa0faaa9c578e2f07ccc45f5aa0 avia-slideshow-featured av_slideshow_full avia-slide-slider av-slideshow-ui av-control-default av-slideshow-manual av-loop-once av-loop-manual-endless av-default-height-applied   avia-slideshow-1' data-slideshow-options=\"{&quot;animation&quot;:&quot;slide&quot;,&quot;autoplay&quot;:false,&quot;loop_autoplay&quot;:&quot;once&quot;,&quot;interval&quot;:5,&quot;loop_manual&quot;:&quot;manual-endless&quot;,&quot;autoplay_stopper&quot;:false,&quot;noNavigation&quot;:false,&quot;bg_slider&quot;:false,&quot;keep_padding&quot;:false,&quot;hoverpause&quot;:false,&quot;show_slide_delay&quot;:0}\"  itemprop=\"image\" itemscope=\"itemscope\" itemtype=\"https:\/\/schema.org\/ImageObject\" ><ul class='avia-slideshow-inner ' style='padding-bottom: 28.72411489646%;'><li  class='avia-slideshow-slide av-kd4hz9nx-fb331aa0faaa9c578e2f07ccc45f5aa0__0  av-single-slide slide-1 slide-odd'><div data-rel='slideshow-1' class='avia-slide-wrap '   ><img decoding=\"async\" fetchpriority=\"high\" class=\"wp-image-3215 avia-img-lazy-loading-not-3215\"  src=\"https:\/\/maailmanmuutos.org\/wp-content\/uploads\/2023\/08\/NATO-paamaja.jpg\" width=\"1497\" height=\"430\" title='kuvituskuvat' alt=''  itemprop=\"thumbnailUrl\" srcset=\"https:\/\/maailmanmuutos.org\/wp-content\/uploads\/2023\/08\/NATO-paamaja.jpg 1500w, https:\/\/maailmanmuutos.org\/wp-content\/uploads\/2023\/08\/NATO-paamaja-800x230.jpg 800w, https:\/\/maailmanmuutos.org\/wp-content\/uploads\/2023\/08\/NATO-paamaja-120x34.jpg 120w, https:\/\/maailmanmuutos.org\/wp-content\/uploads\/2023\/08\/NATO-paamaja-768x221.jpg 768w, https:\/\/maailmanmuutos.org\/wp-content\/uploads\/2023\/08\/NATO-paamaja-705x203.jpg 705w\" sizes=\"(max-width: 1497px) 100vw, 1497px\" \/><\/div><\/li><\/ul><\/div><\/div><div id='after_full_slider_1'  class='main_color av_default_container_wrap container_wrap sidebar_right'  ><div class='container av-section-cont-open' ><div class='template-page content  av-content-small alpha units'><div class='post-entry post-entry-type-page post-entry-1524'><div class='entry-content-wrapper clearfix'>\n\n<style type=\"text\/css\" data-created_by=\"avia_inline_auto\" id=\"style-css-av-5spn6-3d3e8ead61d02f87ad7c9f2fc625dc24\">\n.flex_column.av-5spn6-3d3e8ead61d02f87ad7c9f2fc625dc24{\nborder-radius:0px 0px 0px 0px;\npadding:0px 0px 0px 0px;\n}\n<\/style>\n<div  class='flex_column av-5spn6-3d3e8ead61d02f87ad7c9f2fc625dc24 av_one_full  avia-builder-el-1  el_after_av_slideshow_full  avia-builder-el-no-sibling  first flex_column_div av-zero-column-padding  '     ><p>\n<style type=\"text\/css\" data-created_by=\"avia_inline_auto\" id=\"style-css-av-1zru5g-c6fea3526eade112684d0528bb01286d\">\n#top .av-special-heading.av-1zru5g-c6fea3526eade112684d0528bb01286d{\npadding-bottom:10px;\n}\nbody .av-special-heading.av-1zru5g-c6fea3526eade112684d0528bb01286d .av-special-heading-tag .heading-char{\nfont-size:25px;\n}\n.av-special-heading.av-1zru5g-c6fea3526eade112684d0528bb01286d .av-subheading{\nfont-size:15px;\n}\n<\/style>\n<div  class='av-special-heading av-1zru5g-c6fea3526eade112684d0528bb01286d av-special-heading-h1  avia-builder-el-2  el_before_av_textblock  avia-builder-el-first '><h1 class='av-special-heading-tag'  itemprop=\"headline\"  >Naton asema Euroopassa<\/h1><div class=\"special-heading-border\"><div class=\"special-heading-inner-border\"><\/div><\/div><\/div><br \/>\n<section  class='av_textblock_section av-lezr0od0-94e7bd8ef786eea3c9a8d27065495667 '   itemscope=\"itemscope\" itemtype=\"https:\/\/schema.org\/CreativeWork\" ><div class='avia_textblock'  itemprop=\"text\" ><p><em><strong>Alueen puolustuksesta kriisinhallintaan<\/strong><\/em><\/p>\n<p>Kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeen Naton alkuper\u00e4inen teht\u00e4v\u00e4 l\u00e4ntisen Euroopan puolustamisessa id\u00e4st\u00e4 mahdollisesti tulevaa hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 vastaan on muuttunut kriisien hallinnaksi, jota ensin harjoitettiin Balkanilla ja sittemmin ennen kaikkea Afganistanissa. Naton teht\u00e4v\u00e4t eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 rajoitu vuoden 1949 peruskirjassa m\u00e4\u00e4ritetylle \u201dPohjois-Atlantin alueelle\u201d, vaan niilt\u00e4 on poistettu maantieteelliset rajoitukset. Silti Naton piiriss\u00e4 on jatkuvasti k\u00e4yty keskustelua sotilasliiton luonteesta ja uusien vastuiden ottamisen mielekkyydest\u00e4, eik\u00e4 peruskirjan 5. artiklan mukaista avunantovelvoitetta ole laajennettu.<\/p>\n<p><em><strong>Muuntuuko Nato maailmanpoliisiksi?<\/strong><\/em><\/p>\n<p>Varsinkin Saksassa ja Ranskassa on vastustettu liiton teht\u00e4vien laajentamista toimintaan \u201dmaailmanpoliisina\u201d tai Yhdysvaltojen apujoukkona erilaisten kriisien hallinnassa. Selkeimmin t\u00e4m\u00e4 ristiriita tuli esille suhtautumisessa Irakin sotaan vuonna 2003. Saksa ja Ranska ovat johdonmukaisesti pyrkineet vahvistamaan Euroopan unionin roolia Euroopan turvallisuuden ensisijaisena vastuunkantajana ja siihen liittyen pit\u00e4neet Naton roolia Euroopassa toissijaisena.<\/p>\n<p><em><strong>Naton ja Euroopan Unionin suhteet<\/strong><\/em><\/p>\n<p>Yhdysvallat on Englannin tukemana vastustanut EU:n itsen\u00e4isen puolustuksen kehitt\u00e4mist\u00e4 ja saanut siihen tukea uusilta Naton j\u00e4senmailta ja muun muassa Tanskalta. Yleisesti on hyv\u00e4ksytty n\u00e4kemys, ettei p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 sotilaallisia rakenteita pit\u00e4isi kehitt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 Natolle ett\u00e4 Euroopan unionille. Kuitenkin v\u00e4hitellen on omaksuttu ty\u00f6njako, jonka mukaan Euroopan Unioni on keskeinen Euroopan turvallisuuspoliittinen toimija ja Nato keskittyy yh\u00e4 enemm\u00e4n Euroopan ulkopuolisiin kriisinhallintateht\u00e4viin sek\u00e4 tarvittaessa raskasta asevoimaa vaativiin teht\u00e4viin my\u00f6s Euroopassa. Viime k\u00e4dess\u00e4 valtiot kuitenkin vastaavat turvallisuudestaan ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t siin\u00e4 apuna ja t\u00e4ydennyksen\u00e4 liittoutumien resursseja ja yhteisty\u00f6j\u00e4rjestelyj\u00e4.<\/p>\n<p><em><strong>Naton johtamis- ja tukij\u00e4rjestelm\u00e4t<\/strong><\/em><\/p>\n<p>Toistaiseksi on havaittu hy\u00f6dylliseksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Naton johtamis- ja tukij\u00e4rjestelmi\u00e4 my\u00f6s EU:n kriisinhallintatoimien johtamiseen ja tukemiseen sek\u00e4 koulutuksen antamiseen. Siin\u00e4 on kuitenkin ollut monia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelmia, vaikka kyseess\u00e4 ovat p\u00e4\u00e4osin samojen maiden rahoittamat ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4t laitokset. Euroopan unioni on v\u00e4hitellen tehostanut omien kriisinhallintatoimiensa johtamiskyky\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4nyt riippuvuutta Naton tuesta.<\/p>\n<p><em><strong>Yhdysvaltojen tukikohdat<\/strong><\/em><\/p>\n<p>Yhdysvallat on supistanut joukkojensa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 Euroopassa alle kolmasosaan kylm\u00e4n sodan aikaisesta vahvuudesta. Irakin ja Afganistanin sotien kustannuksien ja uusien s\u00e4\u00e4st\u00f6paineiden vuoksi Yhdysvaltojen asevoimat ovat joutuneet sulkemaan ulkomaisia tukikohtia ja lakkauttamaan useita aseohjelmia. Toisaalta Yhdysvallat on pyrkinyt uusien tukikohtasopimusten tekemiseen muun muassa ohjuspuolustusta varten er\u00e4iden Naton it\u00e4isten j\u00e4senmaiden kanssa, kun Saksassa hanketta on vastustettu eik\u00e4 Ranska edelleenk\u00e4\u00e4n salli Naton tai Yhdysvaltojen tukikohtia alueelleen.<\/p>\n<p><em><strong>Tukeutumisalue Balkanille<\/strong><\/em><\/p>\n<p>Amerikkalaisten vet\u00e4ytyminen Euroopasta jatkuu siten, ett\u00e4 esimerkiksi Saksaan j\u00e4\u00e4 sotilaslaitoksia vain interventiojoukkojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n eli suuri sotilassairaala haavoittuneiden evakuointeja varten, lentotukikohta Ramsteiniin ja lis\u00e4ksi pieni tukikohta nopean toiminnan prikaatille. Toisaalta amerikkalaiset rakentavat uusia, joskin aikaisempaa selv\u00e4sti pienempi\u00e4, tukikohtia Romaniaan ja Bulgariaan varmentaakseen toimintakyky\u00e4\u00e4n L\u00e4hi-id\u00e4n suuntaan.<\/p>\n<p><em><strong>USA:n painopiste Aasiaan<\/strong><\/em><\/p>\n<p>Yhdysvalloissa on strateginen painopiste asetettu selv\u00e4sti Tyynen meren suunnalle ja L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n, joten ei ole odotettavissa, ett\u00e4 amerikkalaiset en\u00e4\u00e4 sitoisivat voimiaan Eurooppaan muuten kuin noiden painopistealueiden vaativien teht\u00e4vien tukemisen vuoksi. Nato palvelee kuitenkin Yhdysvaltojen intressej\u00e4 Euroopassa poliittis-sotilaallisena kehyksen\u00e4, jonka puitteissa voidaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 yhteistoimintaa. Yhdysvalloissa on havaittu kansalaisten mielenkiinnon Eurooppaa ja Natoa kohtaan<br \/>\npainuneen hyvin alhaiselle tasolle, \u00a0mik\u00e4 vastaa my\u00f6s maan johtajien \u00a0kantaa painopisteist\u00e4 Aasian<br \/>\nsuunnalla.<\/p>\n<p><em><strong>Ranskan suhde Natoon<\/strong><\/em><\/p>\n<p>L\u00e4ntisess\u00e4 Euroopassa Naton olemassaolon jatkamista edelleen yleisesti kannatetaan, mutta sen toimintaan ei olla kovinkaan valmiita antamaan lis\u00e4rahoitusta. Ranska, joka oli eronnut Naton sotilaallisista rakenteista vuonna 1967 ja karkottanut Naton laitokset alueeltaan, on palannut rajoitetusti sotilasyhteisty\u00f6h\u00f6n. Se osallistuu Naton sotilaskomitean ty\u00f6skentelyyn, mutta ei ole kovinkaan aktiivisesti mukana muissa kuin YK:n valtuuttamissa kriisinhallintatoimissa.<\/p>\n<p><em><strong>Ohjuspuolustus<\/strong><\/em><\/p>\n<p>Yhdysvallat on valmistellut maapallon laajuista strategista ohjuspuolustusta, joka kykenisi torjumaan korkealla ja suurella nopeudella lent\u00e4vi\u00e4 ballistisia ohjuksia. Ven\u00e4j\u00e4 on vastustanut hanketta, koska sen avulla voitaisiin periaatteessa heikent\u00e4\u00e4 sen ydinasepelotetta ja tuoda amerikkalaisten tukikohtia l\u00e4hialueille. Yhdysvallat on perustellut torjuntaj\u00e4rjestelm\u00e4n rakentamista l\u00e4hinn\u00e4 Iranin tulevaisuudessa muodostamalla ydinaseuhkalla ja ehti jo sopia alustavasti j\u00e4rjestelm\u00e4n tukikohtien rakentamisesta Puolaan ja Tshekin tasavaltaan.<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n ja osaksi my\u00f6s eurooppalaisten liittolaistensa vastarinnan sek\u00e4 kasvavien kustannusten vuoksi presidentti Obama lykk\u00e4si kuitenkin ohjuspuolustusj\u00e4rjestelm\u00e4n rakentamista Eurooppaan ja sai sitten l\u00e4pi ehdotuksensa ohjuspuolustuksen kevyemm\u00e4n version hyv\u00e4ksymisest\u00e4 Naton hankkeeksi, vaikka l\u00e4ntisen Euroopan maat ovat yh\u00e4 esitt\u00e4neet monia varauksia. Lissabonin kokouksessa syksyll\u00e4 2010 Naton ja Ven\u00e4j\u00e4n kesken sovittiin periaatteellisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 ohjuspuolustusj\u00e4rjestelmien rakentamisessa, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutus on yh\u00e4 monen mutkan takana, ei v\u00e4hiten tekniseen toimivuuteen, kustannuksiin ja strategisiin riskeihin liittyvien ep\u00e4ilysten vuoksi.<\/p>\n<p><em><strong>Naton ja Ven\u00e4j\u00e4n neuvosto<\/strong><\/em><\/p>\n<p>Lissabonissa syksyll\u00e4 2010 pidetyss\u00e4 Naton ja Ven\u00e4j\u00e4n neuvoston kokouksessa sovittiin yleisesti suhteiden parantamisesta. T\u00e4h\u00e4n kokonaisuuteen kuuluu muun muassa Ven\u00e4j\u00e4n tuki Naton toiminnalle Afganistanissa sallimalla huoltokuljetukset alueensa l\u00e4pi ja tehostamalla tiedusteluyhteisty\u00f6t\u00e4. Samalla vakuutettiin, etteiv\u00e4t Nato ja Ven\u00e4j\u00e4 koe toisiaan vihollisiksi. L\u00e4hentymisen edellytyksen\u00e4 on puolin ja toisin pid\u00e4ttyminen vastapuolta provosoivista toimista, joten on odotettavissa, ett\u00e4 Yhdysvallat v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ty\u00f6nt\u00e4m\u00e4st\u00e4 omia tai Naton tukikohtia Ven\u00e4j\u00e4n rajoille ja Ven\u00e4j\u00e4 puolestaan suostuu uusiin luottamusta ja turvallisuutta lis\u00e4\u00e4viin toimiin, joista on neuvoteltu ja sovittu Ety-j\u00e4rjest\u00f6n puitteissa jo 1980-luvulta alkaen.<\/p>\n<\/div><\/section><\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":1515,"menu_order":4,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1524","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/maailmanmuutos.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1524","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/maailmanmuutos.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/maailmanmuutos.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/maailmanmuutos.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/maailmanmuutos.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1524"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/maailmanmuutos.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1524\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3214,"href":"https:\/\/maailmanmuutos.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1524\/revisions\/3214"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/maailmanmuutos.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1515"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/maailmanmuutos.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1524"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}