Maailman muutos
  • Home
  • Kylmästä sodasta 2000-luvulle
    • Kylmän sodan päätösvaihe
      • Syyt kylmän sodan päättymiseen
        • Maailmansodan voittajien maailmanjärjestys
        • Poliittisten ideologioiden haalistuminen 
        • Kilpavarustelun rasitus 
        • Neuvostoliiton taantuma ja sen korjausyritys 
        • ”Kolmannen maailman” kehitys 
        • YK kylmän sodan päätösvaiheessa 
        • Etyk ja aseidenriisunta
        • Uudet teknologiat rajojen rikkojina
        • Kylmän sodan voittajat?
      • Itäisen Keski-Euroopan murrosvaihe
        • Puolan yhteiskunnallinen murros 
        • Unkarin avautuminen 
        • Saksan yhdistyminen 
        • Tshekkoslovakian vallankumous 
        • Bulgarian hidas muutos 
        • Romanian väkivaltainen kuohunta 
        • Jugoslavian hajoamisen taustat  
      • Neuvostoliiton hajoaminen
        • Kansallisuuskysymykset etelässä 
        • Kaukasian kapinaliikkeet 
        • Baltian maiden itsenäisyysliikkeet 
        • Valtataistelun kärjistyminen Moskovassa 1991 
        • Neuvostotasavaltojen itsenäistyminen 
        • Valtataistelu Moskovassa 1993 
        • Venäjä Neuvostoliiton seuraajavaltiona  
      • Länsi-Euroopan talousyhteisöstä unioniksi
        • Läntisen Euroopan integraation syveneminen 
        • Maastrichtin sopimus Euroopan unionista 
        • EU:n instituutiot 1990-luvun alussa
        • Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alkuvaiheet 
        • Talous- ja rahaliiton muodostaminen  
      • Persianlahden kriisi ja sota 1990-1991
        • Persianlahden alue 1980-luvun lopulla 
        • Irak miehittää Kuwaitin 
        • Välittömät vastatoimet miehitykselle 
        • Yhdysvaltojen liittokunta Irakia vastaan 
        • YK:n rooli Kuwaitin kriisissä 
        • Arabimaiden asema liittokunnassa 
        • Irakin pommitukset 
        • Kuwaitin takaisinvaltaus 
        • Persianlahden sodan seuraukset  
    • Euroopan turvallisuuspoliittinen kehitys 1990-luvulla
      • Jugoslavian hajoamissodat
        • Osavaltioiden itsenäistymispyrkimykset 
        • Sotatoimet Sloveniassa ja Kroatiassa  
        • Sota Bosnia-Hertsegovinassa 
        • YK:n rauhanturvaoperaatiot Jugoslaviassa  
        • Kosovon sota
      • Euroopan Unionin kehitys 1990-luvulla
        • EU:n rooli Euroopan muutoksessa 
        • Talous- ja rahaliiton toteutus 
        • Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alkuvaiheet 
        • Euroopan parlamentin aseman vahvistuminen 
        • Unionin perussopimuksen kehittäminen 1990-luvulla 
      • ETYK-prosessista järjestöksi
        • Etyk-prosessi kylmän sodan päätösvaiheessa 
        • Uusia Etyk-rakenteita 
        • Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö 
      • NATOn kehitys 1990-luvulla
        • Kylmän sodan päättymisen vaikutukset Natoon 
        • Naton osallistuminen Jugoslavian kriisinhallintaan 
        • Naton Partnership for Peace – PfP
        • Naton laajentumiskysymys 
      • Itäisen Keski-Euroopan kehitys
        • Demokratian vakiinnuttaminen 
        • Siirtymätaloudet 
        • Puola 1990-luvulla 
        • Baltian maat 
        • Tshekin tasavalta, Slovakia ja Unkari 
        • Romania ja Bulgaria 
      • Venäjän ja sen lähialueiden kehitys
        • Itsenäisten valtioiden yhteisö 
        • Venäjän poliittisen järjestelmän ja yhteiskunnan kehitys 
        • Venäjän talous 1990-luvulla 
        • Venäjän ulkopolitiikan alkuvaiheet 
        • Venäjän asevoimat 
        • Tshetshenian sodat 
        • Ukraina 
        • Kaukasian alueen poliittinen kehitys 
        • Entiset neuvostotasavallat Keski-Aasiassa 
    • Yhdysvallat ja sota terrorismia vastaan
      • Yhdysvallat maailmanmahtina
        • Yhdysvaltojen valta-asema kylmän sodan päätyttyä 
        • Maailmantilanteen muutoksen merkkejä 
        • Talouskehitys Yhdysvalloissa kylmän sodan jälkeen 
        • Yhdysvaltojen asevoimat kylmän sodan jälkeen 
        • Keskustelu Yhdysvalloissa maailmantilanteen näkymistä  
      • Terrori-iskut Yhdysvaltoihin ja reaktiot syksyllä 2001
        • Terrori-iskut New Yorkiin ja Washingtoniin 
        • Reaktiot terrori-iskuihin Yhdysvalloissa ja ulkomailla 
        • Hyökkäys Afganistaniin ja taliban-hallinnon kukistuminen 
        • Bushin oppi: Sota terrorismia vastaan 
        • Talouden näkymät 2000-luvun alussa 
      • Irakin sota vuodesta 2003
        • Yhdysvaltojen ja Irakin välinen konflikti 
        • Yhdysvaltojen yritykset YK:n tuen saamiseksi 
        • Reaktiot maailmalla sodan uhkaa vastaan vuoden 2003 alussa 
        • Hyökkäys Irakiin 
        • Saddam Husseinin kukistuminen ja miehityksen alku 
        • Miehittäjien ongelmat Irakissa 
        • Irakin sodan tappiot ja kustannukset 
        • Irakin sodan vaikutukset USAn asemaan ja Lähi-idässä 
      • Lähi-Idän ja eteläisen Aasian tilannekehitys
        • Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti 
        • Yhdysvaltojen suhteet arabimaihin 
        • Laaja konfliktivyöhyke eteläisessä Aasiassa 
        • Iran Persianlahden tilanteen osana 
        • Turkin tärkeä asema 
        • Afganistanin sodan uudet vaiheet 
        • Arviot terrorismin vastaisen sodan tuloksista vaihtelevat 
    • Maailman valtasuhteiden muutos
      • Globalisaation eteneminen
        • Maailmantalous 2000-luvun alussa 
        • Kansainväliset organisaatiot  
        • Globaali media ja viestintäverkot 
        • Maailman uudet voimakeskukset 
      • Aasian jättiläiset
        • Aasian nousu
        • Kiinan nopea vahvistuminen 
        • Intian kohoaminen haastajaksi 
        • Japani – vanhentuva talousmahti 
        • Itä-Aasian rannikoiden teollistuvat valtiot 
        • Turvallisuuspoliittiset näkymät Aasiassa 
      • Afrikka
        • Afrikan historialliset taustat ja maantieteelliset piirteet
        • Eteläisen Afrikan tilanteen vakiintuminen 
        • Länsi-Afrikan sisällissodat rauhoittuivat 
        • Keski-Afrikan kriisialueet 
        • Sudanin ja Afrikan sarven konfliktit 
        • Raaka-aineita maailmanmarkkinoille 
        • Kiinan kasvava rooli Afrikassa 
        • Afrikan näkymien arviointia
      • Latinalainen Amerikka
        • Talouskriiseistä kasvu-uralle 
        • Brasilia nousevana talousmahtina 
        • Venezuela ja Kuuba vallankumousperinteen vaalijoina 
        • Meksiko: talouskasvua ja huumesotia 
        • Latinalaisen Amerikan tulevaisuuden näkymät 
      • Kamppailu raaka-aineista ja vesivaroista
        • Strategiset raaka-aineet 
        • Energiavarat 
        • Elintarvikkeiden riittävyys 
        • Vesiongelmat 
      • Ilmastonmuutokseen varautuminen
        • Ennusteet ilmastokehityksestä 
        • Kansainväliset sopimukset  
        • Ilmastonmuutokseen varautuminen EU:ssa 
      • Uusi maailmanjärjestys
        • Suuren muutoksen selityksiä ja vaikutuksia 
        • Yhteistyön ja valtakamppailun maailma 
        • Asevarustelun uudet painopistealueet 
    • Euroopan kehitysnäkymät
      • Euroopan unionin kehitys 2000-luvun alussa
        • Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka 
        • Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 
        • Unionin laajennuskysymys 
        • Uusi peruskirja: Lissabonin sopimus
        • EURO-alue talouskriisin kourissa
      • Nato 2000-luvulla
        • Naton tehtävien monipuolistaminen ja rakennemuutos 
        • Sotilasliiton laajennuskysymys ja kumppanuudet 
        • Naton sitoutuminen Afganistanin sotaan 
        • Naton asema Euroopassa 
      • Venäjän ja muun Itä-Euroopan kehitysnäkymät
        • Presidentti Putinin kausi: hallinnon keskittäminen 
        • Kaukasian konfliktialue 2000-luvun alussa 
        • Venäjän turvallisuus- ja sotilaspolitiikan uudistushankkeet 
        • Talouden ja ympäristönsuojelun ratkaiseva merkitys 
        • Ukraina 2000-luvulla 
        • Valko-Venäjä ja Moldova 
      • Eurooppalaisten turvallisuusodotukset
        • Energiansaannin turvaaminen 
        • Euroopan väestörakenne ja maahanmuuttopolitiikka 
        • Euroopan turvallisuus 
        • Itämeren alueen turvallisuustilanne  
        • Eurooppalainen kulttuuri voimavarana 
        • Euroopan rajojen ja mahdollisuuksien etsintää 
  • Suomi
    • Suomen liittyminen Euroopan Unioniin
      • Suomen reaktiot kylmän sodan päättymiseen
        • Suhtautuminen itäisen Euroopan murrokseen
        • Saksa ja Suomi
        • Yya-sopimuksen muutos ja sotilasartiklojen mitätöiminen
        • Baltian maiden itsenäistyminen ja Suomi
        • Reaktiot Neuvostoliiton hajoamiseen
        • Suhteet Venäjään
      • Talouslama 90-luvun alussa
        • Talouden ylikuumentuminen
        • Pankkikriisi ja markan devalvoituminen
        • Työttömyyden kasvu ja talouden rakennemuutos
        • Laman vaikutukset
      • Suhteiden määritys Eurooppaan
        • Euroopan integraation seuranta Suomessa
        • Vaihtelevia käsityksiä EU-jäsenyydestä
        • Taloudellisten etujen varmistaminen integraatiossa
        • Euroopan talousalue
      • Liittyminen Euroopan unioniin
        • Päätös jäsenhakemuksesta 
        • Jäsenyysneuvottelut ja sopimus 
        • Kansanäänestys 
        • EU-jäsenyyden toteutuminen 
      • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan EU-linjaukset
        • Turvallisuuspolitiikan peruslinjan määritys 
        • Ulkopolitiikan sopeuttaminen EU-aikaan 
        • Maanpuolustus 1990-luvun alussa 
        • Pohjois-Euroopan turvallisuustilanteen kehitys
    • Suomi muutoksen maailmassa
      • Sopeutuminen globaalitalouteen
        • Nousu lamasta vientiteollisuuden voimin 
        • Sopeutuminen EU:n talouskuriin ja avoimiin sisämarkkinoihin 
        • Maailmantalouden kriisin 2008–2009 vaikutukset Suomessa 
      • Suomen EU-politiikka 2000-luvun alussa
        • Suomi EU:n puheenjohtajamaana vuonna 1999 
        • Kansalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin 
        • Suomen puheenjohtajakausi 2006 
        • Osallistuminen yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan 
        • Suomen tavoitteet Euroopan unionissa 
    • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset
      • Turvallisuuspolitiikan peruslinja ja selonteot 
      • Ulkopolitiikan painopisteet 
      • Puolustuspolitiikka 
      • Suomi kansainvälisessä kriisinhallinnassa 
      • Kehitysyhteistyö uusissa oloissa 
      • Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen (YETT )
    • Yhteiskunnallinen kehitys
      • Puolueiden voimasuhteet ja hallitukset 
      • Arvioita Suomen yhteiskuntakehityksestä 
    • Suomen aseman ja näkymien arviointia
  • Info
    • Tärkeimmät tapahtumat 11.3.1985 – 11.2.2011
    • Kirjallisuusluettelo
    • Alkuperäinen toteutus ja tukijat
  • Search
  • Menu Menu

Aasian nousu

Suuri ja voimakas maanosa

Aasia on maanosista suurin ja voimakkain arvioituna sekä väkiluvultaan että taloudelliselta potentiaaliltaan. Kiina on Aasian historiallinen ”keskustan valtakunta”, joka ei ole pyrkinyt laajentumaan muihin maanosiin eikä kovin paljon edes lähialueilleen. Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin verrattuna muutkin Aasian maat ovat olleet huomiota herättävästi sisäänpäin kääntyneitä. Vain Japani teki epäonnistuneen yrityksen toisen maailmansodan aikana saadakseen valtansa alle Korean niemimaan ja Kiinan rannikoiden lisäksi koko Kaakkois-Aasian.

Talouden voimakas kasvu

Aasian maat ovat kehittäneet voimakkaasti talouttaan parin viime vuosikymmenen kuluessa. Siihen on myötävaikuttanut suhteellisen rauhallinen kausi, joka alkoi Korean sodan (1950-1953), Kiinan sisäisten levottomuuksien ja Vietnamin sodan päättymisen  jälkeen 1980-luvun alusta lähtien. Oltuaan vielä 60-70 vuotta sitten paljolti miehitettyjä tai siirtomaavallan alaisia Aasian maat nykyisin muodostavat suuren itsenäisten ja nopeasti kehittyvien maiden ryhmän, joka merkittävien voimavarojensa vuoksi on jo noussut mahtitekijäksi maailmanpolitiikassa.

Geopoliittiset suuralueet

Laaja maanosa jakautuu moniin hyvin erilaisiin osiin. On erotettavissa selvästi mantereiset ja toisaalta merelliset maat. Geopoliittisesti voidaan puhua Euraasian manneralueesta, ”sydänmaasta”, johon kuuluvat lähinnä Venäjä, Keski-Aasian valtiot sekä Kiinan mantereiset osat ja Mongolia. Valtamerien aasialaiset rannikkovaltiot muodostavat geopoliittisen ”reuna-alueen” (engl. ”rimland”), joka ulottuu Lähi-idästä Japaniin. Tällä alueella on talous kasvanut viime vuosikymmeninä voimakkaasti.

Lähi-itä

Lounais-Aasiassa sijaitseva Lähi-idän alue – laajasti tulkittuna – on turvallisuuspoliittisesti ja strategisesti kytkeytynyt enemmän Euroopan kokonaistilanteeseen kuin Aasian tapahtumiin. Nykyisin on kuitenkin nähtävissä, että Aasian ja erityisesti sen suurvaltojen Kiinan ja Intian nousu maailmanpolitiikassa ja taloudessa merkittäviksi tekijöiksi kytkee Lähi-idän alueen entistä tiiviimmin Aasian tilanteeseen. Siihen liittyen Turkin ja Iranin asema Euroopan ja Aasian välialueen vaikuttajina tulee entistä tärkeämmäksi. Yhdysvallat ja Länsi-Euroopan maat sekä toisaalta Aasian maat kilpailevat jo vaikutusvallasta energiavarojensa vuoksi tärkeällä Persianlahden alueella.

Kiina ja Intia kilpailijoita

Turvallisuuspoliittisessa tarkastelussa Aasiasta erottuu useita toistensa kanssa kilpailevia maita tai maaryhmiä. Kiina ja Intia ovat maanosan ”jättiläiset”, sillä niiden yhteenlaskettu asukasluku, noin 2,4 miljardia ihmistä, on kaksi kolmasosaa Aasian väkiluvusta (3,6 miljardia) ja yli kolmasosa koko maailman väkiluvusta (6,8 miljardia).

Kiinan ja Intian välillä on vallinnut kilpailutilanne, jonka puitteissa Kiina on tukenut Intian vastapuolta Pakistania, kun taas Intia pyrkii tukemaan Kiinan eteläisiä naapureita ja muodostamaan myös Keski-Aasiassa vastavoimaa Kiinalle. Kiinan ja Intian poliittiset ja taloussuhteet ovat 1950-luvun erimielisyyksien jälkeen olleet yleensä hyvät, mutta viime vuosina kilpailuasetelma on jälleen kiristynyt.

Aasian “suuri peli”

Venäjä on palannut aktiiviseksi toimijaksi Aasian “suuressa pelissä”, mikä historiallisena nimityksenä on tarkoittanut 1800-luvun suurvaltojen, Brittiläisen imperiumin ja Venäjän keisarikunnan, kamppailua vaikutusvallasta Kaspianmeren alueella ja Keski-Aasiassa. Nyt brittien tilalla on Yhdysvallat, ja uusina toimijoina lähinnä Kiina ja Turkki. Venäjän ja Kiinan välillä on pitkä yhteistyön ja kilpailun vuorottelun leimaama historia,  jonka vaiheet ovat paljolti liittyneet yleistilanteen kehitykseen Aasiassa. Lähes sodan asteelle kiristyneen 1970-luvun alun vastakohtaisuuden  jälkeen noiden maiden väliset suhteet ovat yleensä olleet hyvät, mutta Venäjällä myös pelätään Kaukoidän harvaan asuttujen ja taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevien alueiden joutuvat tulevaisuudessa lisääntyvän kiinalaisvaikutuksen alaisiksi.

Kiina ja Japani

Kiinan ja Japanin välisellä  kilpailuasetelmalla on pitkä historia, jossa pahin kärjistys koettiin 1930-luvulla Japanin hyökätessä Kiinaan. Myös Korean sodan aikana 1950-luvun alussa suhteet kiristyivät vakavasti. Nykyisin Japani pyrkii yhdessä Etelä-Korean kanssa rajoittamaan Kiinan valta-asemaa omalla suunnallaan.

Klikkaa tästä lisätäksesi oman tekstisi

  • Kylmän sodan päätösvaihe
    • Syyt kylmän sodan päättymiseen
      • Maailmansodan voittajien maailmanjärjestys
      • Poliittisten ideologioiden haalistuminen 
      • Kilpavarustelun rasitus 
      • Neuvostoliiton taantuma ja sen korjausyritys 
      • ”Kolmannen maailman” kehitys 
      • YK kylmän sodan päätösvaiheessa 
      • Etyk ja aseidenriisunta
      • Uudet teknologiat rajojen rikkojina
      • Kylmän sodan voittajat?
    • Itäisen Keski-Euroopan murrosvaihe
      • Puolan yhteiskunnallinen murros 
      • Unkarin avautuminen 
      • Saksan yhdistyminen 
      • Tshekkoslovakian vallankumous 
      • Bulgarian hidas muutos 
      • Romanian väkivaltainen kuohunta 
      • Jugoslavian hajoamisen taustat  
    • Neuvostoliiton hajoaminen
      • Kansallisuuskysymykset etelässä 
      • Kaukasian kapinaliikkeet 
      • Baltian maiden itsenäisyysliikkeet 
      • Valtataistelun kärjistyminen Moskovassa 1991 
      • Neuvostotasavaltojen itsenäistyminen 
      • Valtataistelu Moskovassa 1993 
      • Venäjä Neuvostoliiton seuraajavaltiona  
    • Länsi-Euroopan talousyhteisöstä unioniksi
      • Läntisen Euroopan integraation syveneminen 
      • Maastrichtin sopimus Euroopan unionista 
      • EU:n instituutiot 1990-luvun alussa
      • Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alkuvaiheet 
      • Talous- ja rahaliiton muodostaminen  
    • Persianlahden kriisi ja sota 1990-1991
      • Persianlahden alue 1980-luvun lopulla 
      • Irak miehittää Kuwaitin 
      • Välittömät vastatoimet miehitykselle 
      • Yhdysvaltojen liittokunta Irakia vastaan 
      • YK:n rooli Kuwaitin kriisissä 
      • Arabimaiden asema liittokunnassa 
      • Irakin pommitukset 
      • Kuwaitin takaisinvaltaus 
      • Persianlahden sodan seuraukset  
  • Euroopan turvallisuuspoliittinen kehitys 1990-luvulla
    • Jugoslavian hajoamissodat
      • Osavaltioiden itsenäistymispyrkimykset 
      • Sotatoimet Sloveniassa ja Kroatiassa  
      • Sota Bosnia-Hertsegovinassa 
      • YK:n rauhanturvaoperaatiot Jugoslaviassa  
      • Kosovon sota
    • Euroopan Unionin kehitys 1990-luvulla
      • EU:n rooli Euroopan muutoksessa 
      • Talous- ja rahaliiton toteutus 
      • Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alkuvaiheet 
      • Euroopan parlamentin aseman vahvistuminen 
      • Unionin perussopimuksen kehittäminen 1990-luvulla 
    • ETYK-prosessista järjestöksi
      • Etyk-prosessi kylmän sodan päätösvaiheessa 
      • Uusia Etyk-rakenteita 
      • Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö 
    • NATOn kehitys 1990-luvulla
      • Kylmän sodan päättymisen vaikutukset Natoon 
      • Naton osallistuminen Jugoslavian kriisinhallintaan 
      • Naton Partnership for Peace – PfP
      • Naton laajentumiskysymys 
    • Itäisen Keski-Euroopan kehitys
      • Demokratian vakiinnuttaminen 
      • Siirtymätaloudet 
      • Puola 1990-luvulla 
      • Baltian maat 
      • Tshekin tasavalta, Slovakia ja Unkari 
      • Romania ja Bulgaria 
    • Venäjän ja sen lähialueiden kehitys
      • Itsenäisten valtioiden yhteisö 
      • Venäjän poliittisen järjestelmän ja yhteiskunnan kehitys 
      • Venäjän talous 1990-luvulla 
      • Venäjän ulkopolitiikan alkuvaiheet 
      • Venäjän asevoimat 
      • Tshetshenian sodat 
      • Ukraina 
      • Kaukasian alueen poliittinen kehitys 
      • Entiset neuvostotasavallat Keski-Aasiassa 
  • Yhdysvallat ja sota terrorismia vastaan
    • Yhdysvallat maailmanmahtina
      • Yhdysvaltojen valta-asema kylmän sodan päätyttyä 
      • Maailmantilanteen muutoksen merkkejä 
      • Talouskehitys Yhdysvalloissa kylmän sodan jälkeen 
      • Yhdysvaltojen asevoimat kylmän sodan jälkeen 
      • Keskustelu Yhdysvalloissa maailmantilanteen näkymistä  
    • Terrori-iskut Yhdysvaltoihin ja reaktiot syksyllä 2001
      • Terrori-iskut New Yorkiin ja Washingtoniin 
      • Reaktiot terrori-iskuihin Yhdysvalloissa ja ulkomailla 
      • Hyökkäys Afganistaniin ja taliban-hallinnon kukistuminen 
      • Bushin oppi: Sota terrorismia vastaan 
      • Talouden näkymät 2000-luvun alussa 
    • Irakin sota vuodesta 2003
      • Yhdysvaltojen ja Irakin välinen konflikti 
      • Yhdysvaltojen yritykset YK:n tuen saamiseksi 
      • Reaktiot maailmalla sodan uhkaa vastaan vuoden 2003 alussa 
      • Hyökkäys Irakiin 
      • Saddam Husseinin kukistuminen ja miehityksen alku 
      • Miehittäjien ongelmat Irakissa 
      • Irakin sodan tappiot ja kustannukset 
      • Irakin sodan vaikutukset USAn asemaan ja Lähi-idässä 
    • Lähi-Idän ja eteläisen Aasian tilannekehitys
      • Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti 
      • Yhdysvaltojen suhteet arabimaihin 
      • Laaja konfliktivyöhyke eteläisessä Aasiassa 
      • Iran Persianlahden tilanteen osana 
      • Turkin tärkeä asema 
      • Afganistanin sodan uudet vaiheet 
      • Arviot terrorismin vastaisen sodan tuloksista vaihtelevat 
  • Maailman valtasuhteiden muutos
    • Globalisaation eteneminen
      • Maailmantalous 2000-luvun alussa 
      • Kansainväliset organisaatiot  
      • Globaali media ja viestintäverkot 
      • Maailman uudet voimakeskukset 
    • Aasian jättiläiset
      • Aasian nousu
      • Kiinan nopea vahvistuminen 
      • Intian kohoaminen haastajaksi 
      • Japani – vanhentuva talousmahti 
      • Itä-Aasian rannikoiden teollistuvat valtiot 
      • Turvallisuuspoliittiset näkymät Aasiassa 
    • Afrikka
      • Afrikan historialliset taustat ja maantieteelliset piirteet
      • Eteläisen Afrikan tilanteen vakiintuminen 
      • Länsi-Afrikan sisällissodat rauhoittuivat 
      • Keski-Afrikan kriisialueet 
      • Sudanin ja Afrikan sarven konfliktit 
      • Raaka-aineita maailmanmarkkinoille 
      • Kiinan kasvava rooli Afrikassa 
      • Afrikan näkymien arviointia
    • Latinalainen Amerikka
      • Talouskriiseistä kasvu-uralle 
      • Brasilia nousevana talousmahtina 
      • Venezuela ja Kuuba vallankumousperinteen vaalijoina 
      • Meksiko: talouskasvua ja huumesotia 
      • Latinalaisen Amerikan tulevaisuuden näkymät 
    • Kamppailu raaka-aineista ja vesivaroista
      • Strategiset raaka-aineet 
      • Energiavarat 
      • Elintarvikkeiden riittävyys 
      • Vesiongelmat 
    • Ilmastonmuutokseen varautuminen
      • Ennusteet ilmastokehityksestä 
      • Kansainväliset sopimukset  
      • Ilmastonmuutokseen varautuminen EU:ssa 
    • Uusi maailmanjärjestys
      • Suuren muutoksen selityksiä ja vaikutuksia 
      • Yhteistyön ja valtakamppailun maailma 
      • Asevarustelun uudet painopistealueet 
  • Euroopan kehitysnäkymät
    • Euroopan unionin kehitys 2000-luvun alussa
      • Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka 
      • Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 
      • Unionin laajennuskysymys 
      • Uusi peruskirja: Lissabonin sopimus
      • EURO-alue talouskriisin kourissa
    • Nato 2000-luvulla
      • Naton tehtävien monipuolistaminen ja rakennemuutos 
      • Sotilasliiton laajennuskysymys ja kumppanuudet 
      • Naton sitoutuminen Afganistanin sotaan 
      • Naton asema Euroopassa 
    • Venäjän ja muun Itä-Euroopan kehitysnäkymät
      • Presidentti Putinin kausi: hallinnon keskittäminen 
      • Kaukasian konfliktialue 2000-luvun alussa 
      • Venäjän turvallisuus- ja sotilaspolitiikan uudistushankkeet 
      • Talouden ja ympäristönsuojelun ratkaiseva merkitys 
      • Ukraina 2000-luvulla 
      • Valko-Venäjä ja Moldova 
    • Eurooppalaisten turvallisuusodotukset
      • Energiansaannin turvaaminen 
      • Euroopan väestörakenne ja maahanmuuttopolitiikka 
      • Euroopan turvallisuus 
      • Itämeren alueen turvallisuustilanne  
      • Eurooppalainen kulttuuri voimavarana 
      • Euroopan rajojen ja mahdollisuuksien etsintää 

KADETTIKUNTA

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291

Postiosoite
Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

TIETOPANKIT

Kadettikunnan esittelyvideo
Kadettikunnan julkaisut
Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki – Säkerhetspolitiska databanken
Veteraanien perintö – Arvet efter Veteranerna
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi 1990-2010
Kadettikunta 100 vuotta

Copyright © 2020, Kadettikunta ry. All Rights Reserved.

FACEBOOK

© Copyright - Maailman muutos - powered by Enfold WordPress Theme
Scroll to top