Maailman muutos
  • Etusivu
  • Kylmästä sodasta 2000-luvulle
    • Kylmän sodan päätösvaihe
    • Euroopan turvallisuuspoliittinen kehitys 1990-luvulla
    • Yhdysvallat ja sota terrorismia vastaan
    • Maailman valtasuhteiden muutos
    • Euroopan kehitysnäkymät
  • Suomi
    • Suomen liittyminen Euroopan Unioniin
    • Suomi muutoksen maailmassa
    • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset
    • Yhteiskunnallinen kehitys
    • Suomen aseman ja näkymien arviointia
  • Info
    • Tärkeimmät tapahtumat 11.3.1985 – 11.2.2011
    • Kirjallisuusluettelo
    • Alkuperäinen toteutus ja tukijat
  • Hae
  • Menu

Puola 1990-luvulla

Uudistuksia jo 1980-luvulla

Puolassa oli toteutettu vähittäisiä yhteiskunnallisia ja poliittisen järjestelmän uudistuksia jo 1980-luvulla, ja myös hallinnon vaihdos kommunistisesta monipuoluejärjestelmäksi alkaen vuodesta 1989 tapahtui asteittain. Entiset kommunistit, jotka nimittivät itsensä lähinnä sosialidemokraateiksi, pysyivät johtavissa asemissa useita vuosia. ”Menneisyydenhallinnassa” oltiin pitkään hyvin varovaisia, jotta ei synnytettäisi vakavia sisäisiä ristiriitoja arkistojen avautuessa.

Raju talousuudistus

Puolan erityisongelmana oli suuri velkamäärä läntisille rahoittajille. Se oli vuonna 1989 noin 40 miljardia US-dollaria. Toisaalta Puolan talous oli ollut  lujasti sidoksissa Neuvostoliiton talouteen, mikä vaikutti 1990-luvulla edelleen haitallisesti talouden rakenteeseen. Talousjärjestelmän uudistus aloitettiin vuonna 1990 vapauttamalla hinnat, mistä seurasi raju inflaatio. Se köyhdytti kansaa ja synnytti laajalti tyytymättömyyttä uutta hallintoa kohtaan. Vuosikymmenen lopulla suuri osa Puolan taloudesta oli ulkomaalaisten omistuksessa, muun muassa pankkitoiminnasta noin 75 prosenttia läntisen pääoman hallinnassa.

Puoluekentän hajaannus

Talouden rakenteiden uudistaminen oli hidasta, joten poliittinen epävakaus jatkui ja kohdistui myös Solidaarisuus-liittoon, joka menetti nopeasti suosiotaan. Liikkeen pitkäaikainen johtaja Lech Walesa valittiin presidentiksi vuonna 1990. Seuraavan vuoden parlamenttivaaleissa puoluekentän hajaannus jatkui, minkä vuoksi hallitusten toimintakyky oli heikko.

Vuonna 1993 pidetyissä parlamenttivaaleissa sosialidemokraatit kohosivat suurimmaksi puolueeksi yli 20 prosentin ääniosuudella. Yhdessä talonpoikaispuolueen kanssa sai lähinnä entisten kommunistien hallitsema ryhmittymä parlamentin paikoista noin 60 prosenttia. Oikeistopuolueet jäivät silloin selvästi vähemmistöön, mutta jälleen vuosikymmenen lopulla ne kykenivät vaalivoittoon. Monipuoluejärjestelmän 15 ensimmäisen vuoden aikana entiset kommunistit ja yleensäkin vasemmisto olivat yleensä hallitsevassa asemassa.

Katolisen kirkon merkitys yhteiskunnallisena voimana pysyi suurena, ja sillä oli myös rauhoittava vaikutus puoluekenttään, joka muuten oli yhä erittäin epävakaa. Oikeistopuolueet olivat läheisessä liittosuhteessa kirkollisten piirien kanssa.

Länsisuuntaus voimistui

Lech Walesan jälkeen entinen kommunisti Aleksander Kwasniewski valittiin presidentiksi vuosien 1995-2005 ajaksi. Hänen taustansa ei estänyt jatkamasta ulkopolitiikassa länsisuuntausta, jonka tavoitteena oli EU:n ja Naton jäsenyys. Epäluulot saksalaisia ja venäläisiä kohtaan vaikuttivat siihen, että Puolan hallitus pyrki voimistamaan suhteitaan nimenomaan Yhdysvaltoihin, ja Euroopan unioniin suhtauduttiin varauksin. Puola liittyi Natoon vuonna 1999 ja Euroopan unioniin vuonna 2004.

  • Kylmän sodan päätösvaihe
    • Syyt kylmän sodan päättymiseen
      • Maailmansodan voittajien maailmanjärjestys
      • Poliittisten ideologioiden haalistuminen 
      • Kilpavarustelun rasitus 
      • Neuvostoliiton taantuma ja sen korjausyritys 
      • ”Kolmannen maailman” kehitys 
      • YK kylmän sodan päätösvaiheessa 
      • Etyk ja aseidenriisunta
      • Uudet teknologiat rajojen rikkojina
      • Kylmän sodan voittajat?
    • Itäisen Keski-Euroopan murrosvaihe
      • Puolan yhteiskunnallinen murros 
      • Unkarin avautuminen 
      • Saksan yhdistyminen 
      • Tshekkoslovakian vallankumous 
      • Bulgarian hidas muutos 
      • Romanian väkivaltainen kuohunta 
      • Jugoslavian hajoamisen taustat  
    • Neuvostoliiton hajoaminen
      • Kansallisuuskysymykset etelässä 
      • Kaukasian kapinaliikkeet 
      • Baltian maiden itsenäisyysliikkeet 
      • Valtataistelun kärjistyminen Moskovassa 1991 
      • Neuvostotasavaltojen itsenäistyminen 
      • Valtataistelu Moskovassa 1993 
      • Venäjä Neuvostoliiton seuraajavaltiona  
    • Länsi-Euroopan talousyhteisöstä unioniksi
      • Läntisen Euroopan integraation syveneminen 
      • Maastrichtin sopimus Euroopan unionista 
      • EU:n instituutiot 1990-luvun alussa
      • Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alkuvaiheet 
      • Talous- ja rahaliiton muodostaminen  
    • Persianlahden kriisi ja sota 1990-1991
      • Persianlahden alue 1980-luvun lopulla 
      • Irak miehittää Kuwaitin 
      • Välittömät vastatoimet miehitykselle 
      • Yhdysvaltojen liittokunta Irakia vastaan 
      • YK:n rooli Kuwaitin kriisissä 
      • Arabimaiden asema liittokunnassa 
      • Irakin pommitukset 
      • Kuwaitin takaisinvaltaus 
      • Persianlahden sodan seuraukset  
  • Euroopan turvallisuuspoliittinen kehitys 1990-luvulla
    • Jugoslavian hajoamissodat
      • Osavaltioiden itsenäistymispyrkimykset 
      • Sotatoimet Sloveniassa ja Kroatiassa  
      • Sota Bosnia-Hertsegovinassa 
      • YK:n rauhanturvaoperaatiot Jugoslaviassa  
      • Kosovon sota
    • Euroopan Unionin kehitys 1990-luvulla
      • EU:n rooli Euroopan muutoksessa 
      • Talous- ja rahaliiton toteutus 
      • Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alkuvaiheet 
      • Euroopan parlamentin aseman vahvistuminen 
      • Unionin perussopimuksen kehittäminen 1990-luvulla 
    • ETYK-prosessista järjestöksi
      • Etyk-prosessi kylmän sodan päätösvaiheessa 
      • Uusia Etyk-rakenteita 
      • Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö 
    • NATOn kehitys 1990-luvulla
      • Kylmän sodan päättymisen vaikutukset Natoon 
      • Naton osallistuminen Jugoslavian kriisinhallintaan 
      • Naton Partnership for Peace – PfP
      • Naton laajentumiskysymys 
    • Itäisen Keski-Euroopan kehitys
      • Demokratian vakiinnuttaminen 
      • Siirtymätaloudet 
      • Puola 1990-luvulla 
      • Baltian maat 
      • Tshekin tasavalta, Slovakia ja Unkari 
      • Romania ja Bulgaria 
    • Venäjän ja sen lähialueiden kehitys
      • Itsenäisten valtioiden yhteisö 
      • Venäjän poliittisen järjestelmän ja yhteiskunnan kehitys 
      • Venäjän talous 1990-luvulla 
      • Venäjän ulkopolitiikan alkuvaiheet 
      • Venäjän asevoimat 
      • Tshetshenian sodat 
      • Ukraina 
      • Kaukasian alueen poliittinen kehitys 
      • Entiset neuvostotasavallat Keski-Aasiassa 
  • Yhdysvallat ja sota terrorismia vastaan
    • Yhdysvallat maailmanmahtina
      • Yhdysvaltojen valta-asema kylmän sodan päätyttyä 
      • Maailmantilanteen muutoksen merkkejä 
      • Talouskehitys Yhdysvalloissa kylmän sodan jälkeen 
      • Yhdysvaltojen asevoimat kylmän sodan jälkeen 
      • Keskustelu Yhdysvalloissa maailmantilanteen näkymistä  
    • Terrori-iskut Yhdysvaltoihin ja reaktiot syksyllä 2001
      • Terrori-iskut New Yorkiin ja Washingtoniin 
      • Reaktiot terrori-iskuihin Yhdysvalloissa ja ulkomailla 
      • Hyökkäys Afganistaniin ja taliban-hallinnon kukistuminen 
      • Bushin oppi: Sota terrorismia vastaan 
      • Talouden näkymät 2000-luvun alussa 
    • Irakin sota vuodesta 2003
      • Yhdysvaltojen ja Irakin välinen konflikti 
      • Yhdysvaltojen yritykset YK:n tuen saamiseksi 
      • Reaktiot maailmalla sodan uhkaa vastaan vuoden 2003 alussa 
      • Hyökkäys Irakiin 
      • Saddam Husseinin kukistuminen ja miehityksen alku 
      • Miehittäjien ongelmat Irakissa 
      • Irakin sodan tappiot ja kustannukset 
      • Irakin sodan vaikutukset USAn asemaan ja Lähi-idässä 
    • Lähi-Idän ja eteläisen Aasian tilannekehitys
      • Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti 
      • Yhdysvaltojen suhteet arabimaihin 
      • Laaja konfliktivyöhyke eteläisessä Aasiassa 
      • Iran Persianlahden tilanteen osana 
      • Turkin tärkeä asema 
      • Afganistanin sodan uudet vaiheet 
      • Arviot terrorismin vastaisen sodan tuloksista vaihtelevat 
  • Maailman valtasuhteiden muutos
    • Globalisaation eteneminen
      • Maailmantalous 2000-luvun alussa 
      • Kansainväliset organisaatiot  
      • Globaali media ja viestintäverkot 
      • Maailman uudet voimakeskukset 
    • Aasian jättiläiset
      • Aasian nousu
      • Kiinan nopea vahvistuminen 
      • Intian kohoaminen haastajaksi 
      • Japani – vanhentuva talousmahti 
      • Itä-Aasian rannikoiden teollistuvat valtiot 
      • Turvallisuuspoliittiset näkymät Aasiassa 
    • Afrikka
      • Afrikan historialliset taustat ja maantieteelliset piirteet
      • Eteläisen Afrikan tilanteen vakiintuminen 
      • Länsi-Afrikan sisällissodat rauhoittuivat 
      • Keski-Afrikan kriisialueet 
      • Sudanin ja Afrikan sarven konfliktit 
      • Raaka-aineita maailmanmarkkinoille 
      • Kiinan kasvava rooli Afrikassa 
      • Afrikan näkymien arviointia
    • Latinalainen Amerikka
      • Talouskriiseistä kasvu-uralle 
      • Brasilia nousevana talousmahtina 
      • Venezuela ja Kuuba vallankumousperinteen vaalijoina 
      • Meksiko: talouskasvua ja huumesotia 
      • Latinalaisen Amerikan tulevaisuuden näkymät 
    • Kamppailu raaka-aineista ja vesivaroista
      • Strategiset raaka-aineet 
      • Energiavarat 
      • Elintarvikkeiden riittävyys 
      • Vesiongelmat 
    • Ilmastonmuutokseen varautuminen
      • Ennusteet ilmastokehityksestä 
      • Kansainväliset sopimukset  
      • Ilmastonmuutokseen varautuminen EU:ssa 
    • Uusi maailmanjärjestys
      • Suuren muutoksen selityksiä ja vaikutuksia 
      • Yhteistyön ja valtakamppailun maailma 
      • Asevarustelun uudet painopistealueet 
  • Euroopan kehitysnäkymät
    • Euroopan unionin kehitys 2000-luvun alussa
      • Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka 
      • Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 
      • Unionin laajennuskysymys 
      • Uusi peruskirja: Lissabonin sopimus
      • EURO-alue talouskriisin kourissa
    • Nato 2000-luvulla
      • Naton tehtävien monipuolistaminen ja rakennemuutos 
      • Sotilasliiton laajennuskysymys ja kumppanuudet 
      • Naton sitoutuminen Afganistanin sotaan 
      • Naton asema Euroopassa 
    • Venäjän ja muun Itä-Euroopan kehitysnäkymät
      • Presidentti Putinin kausi: hallinnon keskittäminen 
      • Kaukasian konfliktialue 2000-luvun alussa 
      • Venäjän turvallisuus- ja sotilaspolitiikan uudistushankkeet 
      • Talouden ja ympäristönsuojelun ratkaiseva merkitys 
      • Ukraina 2000-luvulla 
      • Valko-Venäjä ja Moldova 
    • Eurooppalaisten turvallisuusodotukset
      • Energiansaannin turvaaminen 
      • Euroopan väestörakenne ja maahanmuuttopolitiikka 
      • Euroopan turvallisuus 
      • Itämeren alueen turvallisuustilanne  
      • Eurooppalainen kulttuuri voimavarana 
      • Euroopan rajojen ja mahdollisuuksien etsintää 

KADETTIKUNTA

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291

Postiosoite
Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

TIETOPANKIT

Kadettikunnan esittelyvideo
Kadettikunnan julkaisut
Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki – Säkerhetspolitiska databanken
Veteraanien perintö – Arvet efter Veteranerna
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi 1990-2010
Kadettikunta 100 vuotta

Copyright © 2020, Kadettikunta ry. All Rights Reserved.

FACEBOOK

© Copyright - Maailman muutos - powered by Enfold WordPress Theme
Scroll to top