Meksiko: talouskasvua ja huumesotia
Öljy talouden perustana
Meksikon alueen öljykentät ovat antaneet taloudelle pohjaa, mutta samalla johtaneet talouden yksipuolistumiseen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden jatkumiseen. Maaseudun köyhtyminen on suosinut rikollisuutta, erityisesti väkivaltaisten huumekartellien muodostumista.
Väestön suuri määrä, yli 110 miljoonaa, yhdistyneenä matalaan palkkatasoon on houkutellut vuonna 1994 solmitun NAFTA-vapaakauppasopimuksen perusteella paljon tuotantoa Yhdysvalloista Meksikon puolelle, mutta se ei ole riittänyt yleiseen elintason kohoamiseen. Suuret alueelliset erot ylläpitävät yhteiskunnallista epävakautta ja johtavat ajoittain kapinointiin.
Huumesota
Talouskriisi 1990-luvun puolivälissä vei Meksikon vararikon partaalle, mistä sen vaivoin pelasti ulkomailta saatu poikkeuksellisen suuri 50 miljardin dollarin laina. Kapinointia ja sisäpoliittista valtataistelua kesti edelleen usean vuoden ajan.
Presidentti Felipe Calderónin kaudella vuodesta 2006 alkaen hallitus on käynyt sotaa huumekartelleja vastaan. Siinä on kuollut arviolta 35 000 ihmistä, joista suuri osa on ollut huumejengien keskinäisten taistelujen uhreja.
Talousmahti, jossa laajamittaista köyhyyttä
Sisäpolitiikan rikkinäisyydestä huolimatta talous on kasvanut paljolti vapaakauppasopimuksen ansiosta. Viennistä lähes 90 prosenttia menee Yhdysvaltoihin. Bruttokansantuotteen perusteella arvioituna Meksiko kuuluu maailman suuriin talousmahteihin, mutta tulojen ja varallisuuden jakautuminen on erittäin epätasaista. Vapaakauppasopimuksen tuomat edut eivät hyödytä suurta osa kansasta, joten laajamittainen köyhyys jatkuu.