Irakin sodan vaikutukset USAn asemaan ja Lähi-idässä
Presidentin vaalit 2008
Vaalikamppailussa presidentinvirasta vuonna 2008 tyytymättömyys Irakin sotaa kohtaan heikensi republikaanien mahdollisuuksia vaalivoittoon. Demokraattien ehdokas Barack Obama lupasi vetää amerikkalaissotilaat Irakista 16 kuukauden kuluessa.
Taistelut hiljenivät
Yhdysvallat oli kasvattanut joukkojen määrää Irakissa vuodesta 2007 lähtien ja luovuttanut vastuuta maakuntien turvallisuudesta Irakin shiia-johtoiselle hallitukselle. Maan läntiset osat alkoivat rauhoittua, ja myös Bagdadin turvallisuustilanne parani vuoden 2008 kuluessa.
Tilanteen vakiintumiseen vaikuttivat monet tekijät. Näistä tärkein oli Irakin keskenään taistelleiden ryhmittymien pääseminen hiljaiseen sopuun alueidensa rajanvedosta ja hallinnasta. Väestöryhmien alueilta olivat vähemmistöt jo lähes poistuneet, joten ”etninen puhdistus” oli käytännössä tapahtunut. Kotimaassa oli yli kaksi miljoonaa sisäistä pakolaista sekä kaksi miljoonaa ihmistä paennut ulkomaille. Lisäksi tilanteen vakiintumiseen vaikutti Irakin hallituksen lupaus asettaa Yhdysvaltojen joukkojen poistumiselle aikataulu.
Amerikkalaisjoukot vetäytyvät
Sopimus Yhdysvaltojen joukkojen asemasta Irakissa ja vähittäisestä poistumisesta tuli voimaan vuoden 2009 alussa. Presidentti Barack Obama piti kiinni lupauksestaan kiirehtiä joukkojen vetämistä Irakista. Elokuussa 2010 ilmoitettiin, etteivät amerikkalaissotilaat enää osallistu varsinaisiin taisteluihin Irakissa. Heitä jäi toistaiseksi Irakiin toimintaan tukitehtävissä noin 50 000.
Lähi-idän kokonaistilanne avoinna
Yhdysvaltojen erityisenä ongelmana Lähi-idässä on Afganistanin ja Pakistanin tilanteen vaikeutuminen vuodesta 2009 alkaen. Siihen liittyy Iranin kieltäytyminen avaamasta ydinenergian tuotantolaitoksiaan perusteellisille tarkastuksille.
Lähi-idän tilanteen kehityksen edes pääpiirteinen ennustaminen on vaikeaa. Yhdysvaltojen toimintavapaus on merkittävästi rajoittunut Irakiin keväällä 2003 tehdyn hyökkäyksen seurauksena. Samalla länsimaiden mahdollisuudet hallita asevoimin tilanteita Lähi-idässä ja eteläisessä Aasiassa ovat tuntuvasti heikentyneet.
Yhdysvaltojen asema heikkeni
Yleisesti on arvioitu, että Irakin sodalla on ollut negatiivisia seurausvaikutuksia Yhdysvaltojen asemalle maailmassa. Suuriksi paisuneet sotakustannukset ovat pakottaneet hallituksen lainaamaan rahaa ulkomailta, lähinnä Aasian maista.
Yhdysvaltojen kannalta on ollut tärkeää vakauttaa Persianlahden tilannetta öljynsaannin turvaamiseksi, mutta alueen epävarmuudesta kertoo kilpavarustelun kiihtyminen. Suurena kysymyksenä on yhä Yhdysvaltojen ja Iranin välisten suhteiden kehitys, mutta myös Irakin sodasta seuraavia vaikutuksia Saudi-Arabialle on verraten vaikea arvioida. Näyttää kuitenkin selvältä, että Yhdysvaltojen suhteet arabeihin ja muihin muslimeihin kärsivät Irakin sodan vuoksi vakavia takaiskuja.
Vaikutukset maailman voimasuhteisiin
Irakin kriisistä ja sodasta aiheutuneisiin poliittisiin vaurioihin on liitettävä myös läntiselle liittojärjestelmälle koituneet ongelmat. Sotilasliitto Naton rakoilu kriisin kärjistyessä oli kaikkien nähtävillä, ja kokemuksia käytettiin perusteluna tarpeelle kehittää EU:lle yhteistä puolustusta. Varsinkin vanhoissa EU:n ydinmaissa Ranskassa ja Saksassa vahvistui pyrkimys suurempaan riippumattomuuteen Yhdysvalloista, vaikka unionin piiriin jäi asiasta vielä merkittäviä erimielisyyksiä.
Useat amerikkalaiset asiantuntijat ovat kiinnittäneet lisäksi huomiota siihen, että Yhdysvaltojen voimavarojen ja mielenkiinnon sitoutuessa Irakiin ja Afganistaniin Kiina ja Venäjä ovat kyenneet kasvattamaan vaikutusvaltaansa maailmassa ja aivan erityisesti Keski-Aasiassa. Tähän liittyy kiihtyvä kilpailu maailman energiavaroista, eikä amerikkalaisten ylivoimaisella aseistuksella enää hallita tilanteen kehitystä Aasiassa.