Sopeutuminen EU:n talouskuriin ja avoimiin sisämarkkinoihin
Suomen talous ”eurokuntoon”
Suomi tavoitteli EU-jäsenyyden myötä myös talous- ja rahaliiton jäsenyyttä, vaikka sen nopeaa toteutumista ei vielä 1990-luvun puolivälissä pidetty todennäköisenä. Vuosikymmenen lopulla kuitenkin taloutta muunnettiin ”eurokuntoon” rahaliiton lähentymiskriteerien mukaisesti, jolloin ongelmana oli erityisesti julkisen velan alentamistarve. Näissä toimissa onnistuttiin, joten Suomi liittyi ensimmäisten joukossa talous- ja rahaliiton viime vaiheeseen, johon sisältyi yhteisvaluutta euron käyttöönotto.
Mukaan EU:n kaikkiin ytimiin
Hallituksen taholta korostettiin, että rahaliiton jäsenyys liittyi pyrkimyksiin mennä mukaan EU:n kaikkiin ”ytimiin”, joissa tehtiin tärkeitä päätöksiä koko Euroopan osalta. Euro-alueeseen liittyminen oli siis vahvasti ideologinen päätös, jolla Suomi kytkettiin kiinteästi läntisen Euroopan yhteyteen. Siten haettiin sekä taloudellista että turvallisuuspoliittista vakautta. Ruotsin jääminen euroalueen ulkopuolelle arvelutti kylläkin vientiteollisuutta, joka pelkäsi kruunun mahdollisten kurssimuutoksien heikentävän kilpailukykyä, kun Suomen valuutta oli sidottuna Euroopan keskuspankin päätöksiin. Ne eivät välttämättä noudattelisi Suomelle tärkeitä suhdanteita. Lähes vuosikymmenen kestänyt nousukausi esti kuitenkin näiden ongelmien esilletulon.
Elinkeinorakenteen muutos 1975-2008
Suomen elinkeinorakenteen muutos helpotti sopeutumista EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja euroalueeseen. Vuonna 1975 alkutuotanto, josta maa- ja metsätalous muodosti pääosan, kattoi yhtä suuren osuuden kuin julkinen sektori, molemmat noin 15 prosenttia työvoimasta. Vuoteen 2008 mennessä alkutuotannon osuus työllisyydestä putosi noin viiteen prosenttiin ja julkisen sektorin osuus
nousi 25 prosenttiin. Samalla palvelualojen osuus muutenkin kasvoi voimakkaasti.
Talous kasvoi
Suomen 2,5 miljoonasta työssäkäyvästä ihmisestä vuonna 2007 teollisuudessa työskenteli 423 000 ja terveyspalveluissa 370 000. Talouden taantuman vuosina 2008-2009 teollisuuden työpaikkojen vähentyminen kiihtyi ja erityisesti terveyspalvelujen osuus kasvoi, niin että vuonna 2010 terveyspalvelujen alalla työskenteli jo 15 000 ihmistä enemmän kuin teollisuudessa.
Elintason nousun takasi vuosien 1980-2010 keskimääräinen BKT:n 2,2 prosentin vuosikasvu. Se oli alempi kuin viime vuosisadalla yleensä mutta kehittyneelle taloudelle aivan hyvä saavutus, varsinkin kun otetaan huomioon vakavat taantumat 1990-luvun alussa ja vuonna 2009. Vuosina 1994-2007 vuosittainen talouskasvu oli korkealla, keskimäärin 3,8 prosentin tasolla.
Suomi sopeutui hyvin EU:n sisämarkkinoille
Suomen talouskasvu vuosina 2000 – 2008 ylitti jokaisena vuonna EU-maiden keskiarvon, viitenä vuonna (2000 ja 2004 – 2007) jopa yli prosenttiyksiköllä. Vuonna 2008 kasvu Suomessa hidastui jo
selvästi mutta pysyi vielä EU-keskiarvon tuntumassa. Voidaan siis todeta Suomen talouden kokonaisuutena katsottuna sopeutuneen hyvin toimintaan EU:n sisämarkkinoilla.
Tulevien vuosien ennusteet ovat luonnollisesti epävarmoja, mutta yleisesti arvioidaan talouden jatkavan kasvamista noin kahden prosentin vuosivauhdilla. Se mahdollistaisi elintason säilyttämisen ainakin nykyisellä tasolla.