Maailman muutos
  • Etusivu
  • Kylmästä sodasta 2000-luvulle
    • Kylmän sodan päätösvaihe
    • Euroopan turvallisuuspoliittinen kehitys 1990-luvulla
    • Yhdysvallat ja sota terrorismia vastaan
    • Maailman valtasuhteiden muutos
    • Euroopan kehitysnäkymät
  • Suomi
    • Suomen liittyminen Euroopan Unioniin
    • Suomi muutoksen maailmassa
    • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset
    • Yhteiskunnallinen kehitys
    • Suomen aseman ja näkymien arviointia
  • Info
    • Tärkeimmät tapahtumat 11.3.1985 – 11.2.2011
    • Kirjallisuusluettelo
    • Alkuperäinen toteutus ja tukijat
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Kehitysyhteistyö uusissa oloissa

Kansainväliset sitoumukset

Suomi on kansainvälisesti sitoutunut kehitysyhteistyömäärärahojen korottamiseen 0,7 prosentin osuuteen bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. Välitavoitteeksi Suomi hyväksyi Eurooppa-neuvoston vuonna 2005 tekemän päätöksen saavuttaa 0,51 prosentin minimitavoite vanhoille jäsenmaille vuoteen 2010 mennessä.

Vuoden 2011 budjetin mukaan Suomi käyttää  julkiseen kehitysyhteistyöhön varoja yhteensä 1 074 miljoonaa euroa. Näistä kuluu varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 844 miljoonaa euroa ja muuhun julkiseen kehitysyhteistyöhön 239 miljoonaa euroa. Siihen sisältyvät kehitysyhteistyön hallintomenot, osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista, pakolaisten vastaanotto ja maksuosuudet muille  kansainvälisille järjestöille. Näiden kokonaissumma on 0,58 % bruttokansantuotteesta.

Painopiste Afrikassa

Avustusrahojen suuntaamisessa otetaan huomioon EU-maiden päätös ohjata vähintään puolet kehitysrahoituksen kasvusta Afrikkaan. Lisäksi Suomen periaatteena on kaikkein köyhimpien maiden osuuden kasvattaminen, pyrkimys pitkäaikaisiin hankkeisiin sekä kumppanimaiden omien suunnitelmien ja kansainvälisten organisaatioiden yhteistyön huomioonottaminen.

Suomi on sitoutunut pitkäjänteiseen yhteistyöhön useissa Itä-Afrikan maissa sekä Nepalissa, Nicaraguassa ja Vietnamissa. Lisäksi ohjelmassa on humanitaarista apua kriiseistä toipuville maille, ja apua voidaan suunnata nopeasti myös luonnonkatastrofien tuhojen korjaamiseen ja yhteiskunnallisen tilanteen vakauttamiseen.

  • Suomen liittyminen Euroopan Unioniin
    • Suomen reaktiot kylmän sodan päättymiseen
      • Suhtautuminen itäisen Euroopan murrokseen
      • Saksa ja Suomi
      • Yya-sopimuksen muutos ja sotilasartiklojen mitätöiminen
      • Baltian maiden itsenäistyminen ja Suomi
      • Reaktiot Neuvostoliiton hajoamiseen
      • Suhteet Venäjään
    • Talouslama 90-luvun alussa
      • Talouden ylikuumentuminen
      • Pankkikriisi ja markan devalvoituminen
      • Työttömyyden kasvu ja talouden rakennemuutos
      • Laman vaikutukset
    • Suhteiden määritys Eurooppaan
      • Euroopan integraation seuranta Suomessa
      • Vaihtelevia käsityksiä EU-jäsenyydestä
      • Taloudellisten etujen varmistaminen integraatiossa
      • Euroopan talousalue
    • Liittyminen Euroopan unioniin
      • Päätös jäsenhakemuksesta 
      • Jäsenyysneuvottelut ja sopimus 
      • Kansanäänestys 
      • EU-jäsenyyden toteutuminen 
    • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan EU-linjaukset
      • Turvallisuuspolitiikan peruslinjan määritys 
      • Ulkopolitiikan sopeuttaminen EU-aikaan 
      • Maanpuolustus 1990-luvun alussa 
      • Pohjois-Euroopan turvallisuustilanteen kehitys
  • Suomi muutoksen maailmassa
    • Sopeutuminen globaalitalouteen
      • Nousu lamasta vientiteollisuuden voimin 
      • Sopeutuminen EU:n talouskuriin ja avoimiin sisämarkkinoihin 
      • Maailmantalouden kriisin 2008–2009 vaikutukset Suomessa 
    • Suomen EU-politiikka 2000-luvun alussa
      • Suomi EU:n puheenjohtajamaana vuonna 1999 
      • Kansalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin 
      • Suomen puheenjohtajakausi 2006 
      • Osallistuminen yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan 
      • Suomen tavoitteet Euroopan unionissa 
  • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset
    • Turvallisuuspolitiikan peruslinja ja selonteot 
    • Ulkopolitiikan painopisteet 
    • Puolustuspolitiikka 
    • Suomi kansainvälisessä kriisinhallinnassa 
    • Kehitysyhteistyö uusissa oloissa 
    • Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen (YETT )
  • Yhteiskunnallinen kehitys
    • Puolueiden voimasuhteet ja hallitukset 
    • Arvioita Suomen yhteiskuntakehityksestä 
  • Suomen aseman ja näkymien arviointia

KADETTIKUNTA

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291

 

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

TIETOPANKIT

Kadettikunnan esittelyvideo
Kadettikunnan julkaisut
Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki – Säkerhetspolitiska databanken
Veteraanien perintö – Arvet efter Veteranerna
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi 1990-2010
Kadettikunta 100 vuotta

Copyright © Kadettikunta ry. All Rights Reserved.

© Copyright - Maailman muutos - powered by Enfold WordPress Theme
Scroll to top Scroll to top Scroll to top