Osavaltioiden itsenäistymispyrkimykset
Kahdeksan osavaltiota tai autonomista aluetta
Jugoslaviassa oli kylmän sodan päättyessä noin 23 miljoonaa asukasta. Kahdeksaan osavaltioon tai autonomiseen alueeseen jakautunutta liittovaltiota pitivät koossa lähinnä Jugoslavian kommunistinen puolue, armeija ja rautatiet. Talousasioissa osavaltiot ja yritykset olivat olleet varsin itsenäisiä.
Kansallisuusliikehdintään ja osavaltioiden itsenäistymishankkeisiin olivat tärkeänä syynä varallisuuserot, ja myös uskonnollista jakautumaa käytettiin hyväksi valtakamppailussa.
Uskonto mukaan politiikkaan
On kuitenkin huomattava, että eri uskontokunnat olivat tottuneet elämään toistensa kanssa, eikä uskonnollisia ääriliikkeitä juuri esiintynyt. Poliittisen ja sotilaallisen valtakamppailun kiihtyessä osapuolet mobilisoivat myös uskonnolliset ryhmät siihen mukaan.
Osavaltioissa itsenäistymispaineita
Jugoslaviassa seurattiin tarkoin itäblokin hajoamisprosessia ja Saksan yhdistymistä. Noin miljoona Jugoslavian kansalaista työskenteli Saksassa ja Itävallassa. Heistä suuri osa oli kroaatteja. Naapurimaiden dramaattiset tapahtumat kasvattivat myös Jugoslaviassa vaatimuksia monipuoluejärjestelmästä ja osavaltioiden itsemääräämisoikeuden lisäämisestä. Osavaltioiden vaaleissa pääsivät voitolle jyrkän kansallismieliset ja itsenäistymistä vaatineet puolueet.