Kaukasian alueen poliittinen kehitys

Neuvostotasavallat julistautuvat itsenäisiksi

Neuvostoliiton hajotessa syksyllä 1991 Kaukasian neuvostotasavallat julistautuivat itsenäisiksi. Niiden keskinäisten rajojen kulusta syntyi monia riitoja, sillä useita kansallisuuksia tai heimoja asui Neuvostoliiton aikaisten hallinnollisten rajojen eri puolilla. Kaukasian alueella ongelmana olivat myös pienet ja usein eristyksissä eläneet kansansirpaleet, jotka pyrkivät eroon uusista valtioista.

Jo 1980-luvulla Azerbaidzhanin ja Armenian välillä alkaneet taistelut Vuoristo-Karabahista jatkuivat ajoittain, vaikka aselepo pääosin piti. Ety-järjestö yritti turhaan saada alueelle perustetuksi rauhanturvaoperaatiota.

Kaukasia pysyi levottomana

Georgiassa jatkuivat sekä sisäiset poliittiset valtakamppailut että kapinoivien maakuntien, Abhasian ja Etelä-Ossetian, irtautumisyritykset. Georgian hallitus joutui vetämään joukkonsa pois niiden alueilta, ja myös muilla raja-alueilla sen kyky ylläpitää hallintoa ja järjestystä oli käytännössä vähäistä. Sekä Pohjois- että Etelä-Kaukasia pysyivät levottomana ja epävakaana alueena koko 1990-luvun, mistä seurasi myös taloudellisia ongelmia ja väestön elintason lasku.