Tshekin tasavalta, Slovakia ja Unkari

Tshekkoslovakia jakaantui

Tshekkoslovakia jakaantui vuoden 1993 alussa itsenäisiksi tshekkien ja slovakien tasavalloiksi, joiden pääkaupunkeina ovat Praha ja Bratislava. Tshekin tasavalta on asukasluvultaan suurempi, ja se on ollut myös taloudellisesti kehittyneempi ja vauraampi. Slovakiaan oli kuitenkin sosialismin aikana rakennettu raskasta teollisuutta, joka valmisti muun muassa panssarivaunuja.

Länteen Vaclav Havelin johdolla

Tshekit suuntautuivat presidentti Vaclav Havelin johdolla tiiviisti länteen, erityisesti Yhdysvaltoihin. Tshekin tasavalta liittyi Natoon ensimmäisen itälaajennuksen myötä yhdessä Puolan ja Unkarin kanssa vuonna 1999 sekä tuli EU:n jäseneksi vuonna 2004. Slovakia liittyi noihin organisaatioihin vuonna 2004.

Vähemmistöongelmia

Tshekin tasavalta, Slovakia ja Unkari ovat maantieteellisesti läheisiä naapureita sekä kulttuuriltaan ja yhteiskuntarakenteeltaan verraten samanlaisia, historiallisesti Habsburg-monarkiaan kuuluneita, mutta silti niiden välillä on ajoittain ollut skismaa. Erityisesti Slovakian ja Unkarin suhteita häiritsee unkarilaisvähemmistön tyytymättömyys Slovakian hallintoon, ja näissä maissa oleva suurehko romaaniväestö kokee syrjintää.

Talous koheni, sisäpolitiikka riitaisaa

Sisäpolitiikka oli näissä kolmessa maassa riitaisaa koko 1990-luvun, mikä kuvastui puoluekentän hajanaisuutena ja nopeina vallanvaihtoina vaalien seurauksena. Slovakiaa pidettiin Vladimir Meciarin hallinnon aikana melko epädemokraattisena, mutta opposition voiton jälkeen vuodesta 1998 demokratiakehitys on siellä ollut ripeää. Taloudellisesti kehitys tässä maaryhmässä eteni pääpiirtein suotuisasti lähinnä runsaiden ulkomaisten investointien ansiosta. Silti varallisuuserojen kasvu ja myös ajoittain laaja työttömyys ylläpitivät sisäpoliittista tilannetta jännittyneenä.