Maailman muutos
  • Home
  • Kylmästä sodasta 2000-luvulle
    • Kylmän sodan päätösvaihe
      • Syyt kylmän sodan päättymiseen
        • Maailmansodan voittajien maailmanjärjestys
        • Poliittisten ideologioiden haalistuminen 
        • Kilpavarustelun rasitus 
        • Neuvostoliiton taantuma ja sen korjausyritys 
        • ”Kolmannen maailman” kehitys 
        • YK kylmän sodan päätösvaiheessa 
        • Etyk ja aseidenriisunta
        • Uudet teknologiat rajojen rikkojina
        • Kylmän sodan voittajat?
      • Itäisen Keski-Euroopan murrosvaihe
        • Puolan yhteiskunnallinen murros 
        • Unkarin avautuminen 
        • Saksan yhdistyminen 
        • Tshekkoslovakian vallankumous 
        • Bulgarian hidas muutos 
        • Romanian väkivaltainen kuohunta 
        • Jugoslavian hajoamisen taustat  
      • Neuvostoliiton hajoaminen
        • Kansallisuuskysymykset etelässä 
        • Kaukasian kapinaliikkeet 
        • Baltian maiden itsenäisyysliikkeet 
        • Valtataistelun kärjistyminen Moskovassa 1991 
        • Neuvostotasavaltojen itsenäistyminen 
        • Valtataistelu Moskovassa 1993 
        • Venäjä Neuvostoliiton seuraajavaltiona  
      • Länsi-Euroopan talousyhteisöstä unioniksi
        • Läntisen Euroopan integraation syveneminen 
        • Maastrichtin sopimus Euroopan unionista 
        • EU:n instituutiot 1990-luvun alussa
        • Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alkuvaiheet 
        • Talous- ja rahaliiton muodostaminen  
      • Persianlahden kriisi ja sota 1990-1991
        • Persianlahden alue 1980-luvun lopulla 
        • Irak miehittää Kuwaitin 
        • Välittömät vastatoimet miehitykselle 
        • Yhdysvaltojen liittokunta Irakia vastaan 
        • YK:n rooli Kuwaitin kriisissä 
        • Arabimaiden asema liittokunnassa 
        • Irakin pommitukset 
        • Kuwaitin takaisinvaltaus 
        • Persianlahden sodan seuraukset  
    • Euroopan turvallisuuspoliittinen kehitys 1990-luvulla
      • Jugoslavian hajoamissodat
        • Osavaltioiden itsenäistymispyrkimykset 
        • Sotatoimet Sloveniassa ja Kroatiassa  
        • Sota Bosnia-Hertsegovinassa 
        • YK:n rauhanturvaoperaatiot Jugoslaviassa  
        • Kosovon sota
      • Euroopan Unionin kehitys 1990-luvulla
        • EU:n rooli Euroopan muutoksessa 
        • Talous- ja rahaliiton toteutus 
        • Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alkuvaiheet 
        • Euroopan parlamentin aseman vahvistuminen 
        • Unionin perussopimuksen kehittäminen 1990-luvulla 
      • ETYK-prosessista järjestöksi
        • Etyk-prosessi kylmän sodan päätösvaiheessa 
        • Uusia Etyk-rakenteita 
        • Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö 
      • NATOn kehitys 1990-luvulla
        • Kylmän sodan päättymisen vaikutukset Natoon 
        • Naton osallistuminen Jugoslavian kriisinhallintaan 
        • Naton Partnership for Peace – PfP
        • Naton laajentumiskysymys 
      • Itäisen Keski-Euroopan kehitys
        • Demokratian vakiinnuttaminen 
        • Siirtymätaloudet 
        • Puola 1990-luvulla 
        • Baltian maat 
        • Tshekin tasavalta, Slovakia ja Unkari 
        • Romania ja Bulgaria 
      • Venäjän ja sen lähialueiden kehitys
        • Itsenäisten valtioiden yhteisö 
        • Venäjän poliittisen järjestelmän ja yhteiskunnan kehitys 
        • Venäjän talous 1990-luvulla 
        • Venäjän ulkopolitiikan alkuvaiheet 
        • Venäjän asevoimat 
        • Tshetshenian sodat 
        • Ukraina 
        • Kaukasian alueen poliittinen kehitys 
        • Entiset neuvostotasavallat Keski-Aasiassa 
    • Yhdysvallat ja sota terrorismia vastaan
      • Yhdysvallat maailmanmahtina
        • Yhdysvaltojen valta-asema kylmän sodan päätyttyä 
        • Maailmantilanteen muutoksen merkkejä 
        • Talouskehitys Yhdysvalloissa kylmän sodan jälkeen 
        • Yhdysvaltojen asevoimat kylmän sodan jälkeen 
        • Keskustelu Yhdysvalloissa maailmantilanteen näkymistä  
      • Terrori-iskut Yhdysvaltoihin ja reaktiot syksyllä 2001
        • Terrori-iskut New Yorkiin ja Washingtoniin 
        • Reaktiot terrori-iskuihin Yhdysvalloissa ja ulkomailla 
        • Hyökkäys Afganistaniin ja taliban-hallinnon kukistuminen 
        • Bushin oppi: Sota terrorismia vastaan 
        • Talouden näkymät 2000-luvun alussa 
      • Irakin sota vuodesta 2003
        • Yhdysvaltojen ja Irakin välinen konflikti 
        • Yhdysvaltojen yritykset YK:n tuen saamiseksi 
        • Reaktiot maailmalla sodan uhkaa vastaan vuoden 2003 alussa 
        • Hyökkäys Irakiin 
        • Saddam Husseinin kukistuminen ja miehityksen alku 
        • Miehittäjien ongelmat Irakissa 
        • Irakin sodan tappiot ja kustannukset 
        • Irakin sodan vaikutukset USAn asemaan ja Lähi-idässä 
      • Lähi-Idän ja eteläisen Aasian tilannekehitys
        • Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti 
        • Yhdysvaltojen suhteet arabimaihin 
        • Laaja konfliktivyöhyke eteläisessä Aasiassa 
        • Iran Persianlahden tilanteen osana 
        • Turkin tärkeä asema 
        • Afganistanin sodan uudet vaiheet 
        • Arviot terrorismin vastaisen sodan tuloksista vaihtelevat 
    • Maailman valtasuhteiden muutos
      • Globalisaation eteneminen
        • Maailmantalous 2000-luvun alussa 
        • Kansainväliset organisaatiot  
        • Globaali media ja viestintäverkot 
        • Maailman uudet voimakeskukset 
      • Aasian jättiläiset
        • Aasian nousu
        • Kiinan nopea vahvistuminen 
        • Intian kohoaminen haastajaksi 
        • Japani – vanhentuva talousmahti 
        • Itä-Aasian rannikoiden teollistuvat valtiot 
        • Turvallisuuspoliittiset näkymät Aasiassa 
      • Afrikka
        • Afrikan historialliset taustat ja maantieteelliset piirteet
        • Eteläisen Afrikan tilanteen vakiintuminen 
        • Länsi-Afrikan sisällissodat rauhoittuivat 
        • Keski-Afrikan kriisialueet 
        • Sudanin ja Afrikan sarven konfliktit 
        • Raaka-aineita maailmanmarkkinoille 
        • Kiinan kasvava rooli Afrikassa 
        • Afrikan näkymien arviointia
      • Latinalainen Amerikka
        • Talouskriiseistä kasvu-uralle 
        • Brasilia nousevana talousmahtina 
        • Venezuela ja Kuuba vallankumousperinteen vaalijoina 
        • Meksiko: talouskasvua ja huumesotia 
        • Latinalaisen Amerikan tulevaisuuden näkymät 
      • Kamppailu raaka-aineista ja vesivaroista
        • Strategiset raaka-aineet 
        • Energiavarat 
        • Elintarvikkeiden riittävyys 
        • Vesiongelmat 
      • Ilmastonmuutokseen varautuminen
        • Ennusteet ilmastokehityksestä 
        • Kansainväliset sopimukset  
        • Ilmastonmuutokseen varautuminen EU:ssa 
      • Uusi maailmanjärjestys
        • Suuren muutoksen selityksiä ja vaikutuksia 
        • Yhteistyön ja valtakamppailun maailma 
        • Asevarustelun uudet painopistealueet 
    • Euroopan kehitysnäkymät
      • Euroopan unionin kehitys 2000-luvun alussa
        • Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka 
        • Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 
        • Unionin laajennuskysymys 
        • Uusi peruskirja: Lissabonin sopimus
        • EURO-alue talouskriisin kourissa
      • Nato 2000-luvulla
        • Naton tehtävien monipuolistaminen ja rakennemuutos 
        • Sotilasliiton laajennuskysymys ja kumppanuudet 
        • Naton sitoutuminen Afganistanin sotaan 
        • Naton asema Euroopassa 
      • Venäjän ja muun Itä-Euroopan kehitysnäkymät
        • Presidentti Putinin kausi: hallinnon keskittäminen 
        • Kaukasian konfliktialue 2000-luvun alussa 
        • Venäjän turvallisuus- ja sotilaspolitiikan uudistushankkeet 
        • Talouden ja ympäristönsuojelun ratkaiseva merkitys 
        • Ukraina 2000-luvulla 
        • Valko-Venäjä ja Moldova 
      • Eurooppalaisten turvallisuusodotukset
        • Energiansaannin turvaaminen 
        • Euroopan väestörakenne ja maahanmuuttopolitiikka 
        • Euroopan turvallisuus 
        • Itämeren alueen turvallisuustilanne  
        • Eurooppalainen kulttuuri voimavarana 
        • Euroopan rajojen ja mahdollisuuksien etsintää 
  • Suomi
    • Suomen liittyminen Euroopan Unioniin
      • Suomen reaktiot kylmän sodan päättymiseen
        • Suhtautuminen itäisen Euroopan murrokseen
        • Saksa ja Suomi
        • Yya-sopimuksen muutos ja sotilasartiklojen mitätöiminen
        • Baltian maiden itsenäistyminen ja Suomi
        • Reaktiot Neuvostoliiton hajoamiseen
        • Suhteet Venäjään
      • Talouslama 90-luvun alussa
        • Talouden ylikuumentuminen
        • Pankkikriisi ja markan devalvoituminen
        • Työttömyyden kasvu ja talouden rakennemuutos
        • Laman vaikutukset
      • Suhteiden määritys Eurooppaan
        • Euroopan integraation seuranta Suomessa
        • Vaihtelevia käsityksiä EU-jäsenyydestä
        • Taloudellisten etujen varmistaminen integraatiossa
        • Euroopan talousalue
      • Liittyminen Euroopan unioniin
        • Päätös jäsenhakemuksesta 
        • Jäsenyysneuvottelut ja sopimus 
        • Kansanäänestys 
        • EU-jäsenyyden toteutuminen 
      • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan EU-linjaukset
        • Turvallisuuspolitiikan peruslinjan määritys 
        • Ulkopolitiikan sopeuttaminen EU-aikaan 
        • Maanpuolustus 1990-luvun alussa 
        • Pohjois-Euroopan turvallisuustilanteen kehitys
    • Suomi muutoksen maailmassa
      • Sopeutuminen globaalitalouteen
        • Nousu lamasta vientiteollisuuden voimin 
        • Sopeutuminen EU:n talouskuriin ja avoimiin sisämarkkinoihin 
        • Maailmantalouden kriisin 2008–2009 vaikutukset Suomessa 
      • Suomen EU-politiikka 2000-luvun alussa
        • Suomi EU:n puheenjohtajamaana vuonna 1999 
        • Kansalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin 
        • Suomen puheenjohtajakausi 2006 
        • Osallistuminen yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan 
        • Suomen tavoitteet Euroopan unionissa 
    • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset
      • Turvallisuuspolitiikan peruslinja ja selonteot 
      • Ulkopolitiikan painopisteet 
      • Puolustuspolitiikka 
      • Suomi kansainvälisessä kriisinhallinnassa 
      • Kehitysyhteistyö uusissa oloissa 
      • Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen (YETT )
    • Yhteiskunnallinen kehitys
      • Puolueiden voimasuhteet ja hallitukset 
      • Arvioita Suomen yhteiskuntakehityksestä 
    • Suomen aseman ja näkymien arviointia
  • Info
    • Tärkeimmät tapahtumat 11.3.1985 – 11.2.2011
    • Kirjallisuusluettelo
    • Alkuperäinen toteutus ja tukijat
  • Search
  • Menu Menu

Turvallisuuspolitiikan peruslinja ja selonteot

Kansalaisten tuki

Suomen tekemät turvallisuuspolitiikan peruslinjaukset EU-jäsenyyden alkaessa 1990-luvun puolivälissä saivat mielipidekyselyissä kansalaisilta laajan kannatuksen, eikä puolueiden keskenkään vallinnut merkittäviä eroavaisuuksia. Sotilaallista liittoutumattomuutta kannatti 2000-luvun alkuvuosina 66–74 prosenttia ja liittymistä sotilasliittoon 18–25 prosenttia kyselyihin vastanneista. Ulkopolitiikan hoitoon
tyytyväisiä oli yli 80 prosenttia.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittiset selonteot

EU-jäsenyyden kaudella valtioneuvosto on vuodesta 1995 alkaen laatinut turvallisuus- ja puolustuspoliittisia selontekoja yleensä neljän vuoden välein. Ne on käsitelty eduskunnassa verraten perusteellisesti, ja eduskunta on lopuksi hyväksynyt selonteot huomautuksin varustettujen valiokuntalausuntojen mukaisesti. Selontekojen arvioinnin yhteydessä on esitetty monia toivomuksia niiden laatimismenettelyjen kehittämiseksi, mutta järjestelmä on säilynyt pääpiirtein samanlaisena.

Selonteko 1997

Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 1997 huomiota kiinnitettiin nimenomaan puolustuksen mukauttamiseen uusiin oloihin, mutta kaksi vuotta aikaisemmin määritettyihin turvallisuuspolitiikan peruslinjoihin ei esitetty muutoksia.

Selonteko 2001

Selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2001 julkaistiin kesäkuussa 2001. Siinä pidettiin turvallisuuspolitiikan perusteet lähes ennallaan. Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja kiteytettiin seuraavaksi:

  1. Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen.
  2. Pysyttäytyminen vallitsevissa olosuhteissa sotilaallisesti liittoutumattomana.
  3. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi.

Puolustusjärjestelmään ei kaavailtu suuria muutoksia, mutta vuodeksi 2004 suunniteltua uutta selontekoa varten esitettiin tutkittavaksi perustavia kysymyksiä.

Selonteko 2004

Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa  selonteossa 2004 todettiin, että lähialueiden vakaus oli vahvistunut paljolti EU:n ja Naton laajennuksien sekä EU:n integraation syvenemisen ja Venäjän muutoksen myötä. Samaan aikaan kuitenkin kansainvälinen tilanne oli tullut epävakaammaksi, mistä oli odotettavissa heijastuksia myös Suomen turvallisuusympäristöön. Turvallisuusuhat todettiin valtioiden rajat ylittäviksi, joten kansainvälisen yhteistyön tarve sen myötä kasvoi.

Suomen toimintalinja

Selonteon mukaan ”Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja tähtää maan itsenäisyyden ja yhteiskunnan demokraattisten perusarvojen turvaamiseen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Suomen toimintalinja perustuu uskottavaan kansalliseen puolustukseen, yhteiskunnan toimivuuteen ja johdonmukaiseen ulkopolitiikkaan sekä vahvaan kansainväliseen asemaan ja aktiiviseen toimintaan EU:n jäsenenä.”

Tuki Yhdistyneille Kansakunnille

YK:n merkitystä korostettiin, ja todettiin, että ”sotilaallisen voimankäytön ehdoista tulee päättää monenkeskisesti YK:n peruskirjan periaatteiden pohjalta”. Tällä toteamuksella oli ajankohtaista merkitystä, koska Yhdysvallat oli aloittanut keväällä 2003 hyökkäyksen Irakiin ilman YK:n valtuutusta.

Euroopan unionin kriisinhallinta

EU:n kriisinhallinnalle annettiin selonteossa vahva tuki lupaamalla sekä sotilaallisen että siviilikriisinhallinnan tehostamista. Tähän sisältyi myös tavoite ”kehittää nopeasti kriisialueelle lähetettäviä, riittävästi koulutettuja ja varustettuja, vaativaan toimintaan kykeneviä joukkoja”.

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen (YETT)

Yhteiskunnan keskeisten perustoimintojen turvaaminen todettiin erityisen tärkeäksi, ja sotilaallisen maanpuolustuksen alalla määritettiin tavoite seuraavasti: ”Suomi kehittää puolustuskykyään sotilaallisesti liittoutumattomana maana turvallisuusympäristönsä, erityisesti pohjoiseen Eurooppaan vaikuttavia muutoksia seuraten… Puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan, mitä varten lähtökohtina ovat yleinen asevelvollisuus ja alueellinen puolustusjärjestelmä.”

Selonteko 2009

Valtioneuvoston selonteossa 2009 ei peruslinjan määrityksiin tehty olennaisia muutoksia. Eräitä tilannearvion kohtia ja tavoitteiden asetteluja kuitenkin monipuolistettiin ja sotilaallisen liittoutumisen mahdollisuutta tuotiin aikaisempaa enemmän esille. Lisäksi painotettiin voimakkaammin yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen järjestelyjä ja niiden vaatiman kriisijohtamisen kehittämistarpeita.

  • Suomen liittyminen Euroopan Unioniin
    • Suomen reaktiot kylmän sodan päättymiseen
      • Suhtautuminen itäisen Euroopan murrokseen
      • Saksa ja Suomi
      • Yya-sopimuksen muutos ja sotilasartiklojen mitätöiminen
      • Baltian maiden itsenäistyminen ja Suomi
      • Reaktiot Neuvostoliiton hajoamiseen
      • Suhteet Venäjään
    • Talouslama 90-luvun alussa
      • Talouden ylikuumentuminen
      • Pankkikriisi ja markan devalvoituminen
      • Työttömyyden kasvu ja talouden rakennemuutos
      • Laman vaikutukset
    • Suhteiden määritys Eurooppaan
      • Euroopan integraation seuranta Suomessa
      • Vaihtelevia käsityksiä EU-jäsenyydestä
      • Taloudellisten etujen varmistaminen integraatiossa
      • Euroopan talousalue
    • Liittyminen Euroopan unioniin
      • Päätös jäsenhakemuksesta 
      • Jäsenyysneuvottelut ja sopimus 
      • Kansanäänestys 
      • EU-jäsenyyden toteutuminen 
    • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan EU-linjaukset
      • Turvallisuuspolitiikan peruslinjan määritys 
      • Ulkopolitiikan sopeuttaminen EU-aikaan 
      • Maanpuolustus 1990-luvun alussa 
      • Pohjois-Euroopan turvallisuustilanteen kehitys
  • Suomi muutoksen maailmassa
    • Sopeutuminen globaalitalouteen
      • Nousu lamasta vientiteollisuuden voimin 
      • Sopeutuminen EU:n talouskuriin ja avoimiin sisämarkkinoihin 
      • Maailmantalouden kriisin 2008–2009 vaikutukset Suomessa 
    • Suomen EU-politiikka 2000-luvun alussa
      • Suomi EU:n puheenjohtajamaana vuonna 1999 
      • Kansalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin 
      • Suomen puheenjohtajakausi 2006 
      • Osallistuminen yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan 
      • Suomen tavoitteet Euroopan unionissa 
  • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset
    • Turvallisuuspolitiikan peruslinja ja selonteot 
    • Ulkopolitiikan painopisteet 
    • Puolustuspolitiikka 
    • Suomi kansainvälisessä kriisinhallinnassa 
    • Kehitysyhteistyö uusissa oloissa 
    • Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen (YETT )
  • Yhteiskunnallinen kehitys
    • Puolueiden voimasuhteet ja hallitukset 
    • Arvioita Suomen yhteiskuntakehityksestä 
  • Suomen aseman ja näkymien arviointia

KADETTIKUNTA

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291

Postiosoite
Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

TIETOPANKIT

Kadettikunnan esittelyvideo
Kadettikunnan julkaisut
Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki – Säkerhetspolitiska databanken
Veteraanien perintö – Arvet efter Veteranerna
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi 1990-2010
Kadettikunta 100 vuotta

Copyright © 2020, Kadettikunta ry. All Rights Reserved.

FACEBOOK

© Copyright - Maailman muutos - powered by Enfold WordPress Theme
Scroll to top