Maailman muutos
  • Home
  • Kylmästä sodasta 2000-luvulle
    • Kylmän sodan päätösvaihe
      • Syyt kylmän sodan päättymiseen
        • Maailmansodan voittajien maailmanjärjestys
        • Poliittisten ideologioiden haalistuminen 
        • Kilpavarustelun rasitus 
        • Neuvostoliiton taantuma ja sen korjausyritys 
        • ”Kolmannen maailman” kehitys 
        • YK kylmän sodan päätösvaiheessa 
        • Etyk ja aseidenriisunta
        • Uudet teknologiat rajojen rikkojina
        • Kylmän sodan voittajat?
      • Itäisen Keski-Euroopan murrosvaihe
        • Puolan yhteiskunnallinen murros 
        • Unkarin avautuminen 
        • Saksan yhdistyminen 
        • Tshekkoslovakian vallankumous 
        • Bulgarian hidas muutos 
        • Romanian väkivaltainen kuohunta 
        • Jugoslavian hajoamisen taustat  
      • Neuvostoliiton hajoaminen
        • Kansallisuuskysymykset etelässä 
        • Kaukasian kapinaliikkeet 
        • Baltian maiden itsenäisyysliikkeet 
        • Valtataistelun kärjistyminen Moskovassa 1991 
        • Neuvostotasavaltojen itsenäistyminen 
        • Valtataistelu Moskovassa 1993 
        • Venäjä Neuvostoliiton seuraajavaltiona  
      • Länsi-Euroopan talousyhteisöstä unioniksi
        • Läntisen Euroopan integraation syveneminen 
        • Maastrichtin sopimus Euroopan unionista 
        • EU:n instituutiot 1990-luvun alussa
        • Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alkuvaiheet 
        • Talous- ja rahaliiton muodostaminen  
      • Persianlahden kriisi ja sota 1990-1991
        • Persianlahden alue 1980-luvun lopulla 
        • Irak miehittää Kuwaitin 
        • Välittömät vastatoimet miehitykselle 
        • Yhdysvaltojen liittokunta Irakia vastaan 
        • YK:n rooli Kuwaitin kriisissä 
        • Arabimaiden asema liittokunnassa 
        • Irakin pommitukset 
        • Kuwaitin takaisinvaltaus 
        • Persianlahden sodan seuraukset  
    • Euroopan turvallisuuspoliittinen kehitys 1990-luvulla
      • Jugoslavian hajoamissodat
        • Osavaltioiden itsenäistymispyrkimykset 
        • Sotatoimet Sloveniassa ja Kroatiassa  
        • Sota Bosnia-Hertsegovinassa 
        • YK:n rauhanturvaoperaatiot Jugoslaviassa  
        • Kosovon sota
      • Euroopan Unionin kehitys 1990-luvulla
        • EU:n rooli Euroopan muutoksessa 
        • Talous- ja rahaliiton toteutus 
        • Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alkuvaiheet 
        • Euroopan parlamentin aseman vahvistuminen 
        • Unionin perussopimuksen kehittäminen 1990-luvulla 
      • ETYK-prosessista järjestöksi
        • Etyk-prosessi kylmän sodan päätösvaiheessa 
        • Uusia Etyk-rakenteita 
        • Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö 
      • NATOn kehitys 1990-luvulla
        • Kylmän sodan päättymisen vaikutukset Natoon 
        • Naton osallistuminen Jugoslavian kriisinhallintaan 
        • Naton Partnership for Peace – PfP
        • Naton laajentumiskysymys 
      • Itäisen Keski-Euroopan kehitys
        • Demokratian vakiinnuttaminen 
        • Siirtymätaloudet 
        • Puola 1990-luvulla 
        • Baltian maat 
        • Tshekin tasavalta, Slovakia ja Unkari 
        • Romania ja Bulgaria 
      • Venäjän ja sen lähialueiden kehitys
        • Itsenäisten valtioiden yhteisö 
        • Venäjän poliittisen järjestelmän ja yhteiskunnan kehitys 
        • Venäjän talous 1990-luvulla 
        • Venäjän ulkopolitiikan alkuvaiheet 
        • Venäjän asevoimat 
        • Tshetshenian sodat 
        • Ukraina 
        • Kaukasian alueen poliittinen kehitys 
        • Entiset neuvostotasavallat Keski-Aasiassa 
    • Yhdysvallat ja sota terrorismia vastaan
      • Yhdysvallat maailmanmahtina
        • Yhdysvaltojen valta-asema kylmän sodan päätyttyä 
        • Maailmantilanteen muutoksen merkkejä 
        • Talouskehitys Yhdysvalloissa kylmän sodan jälkeen 
        • Yhdysvaltojen asevoimat kylmän sodan jälkeen 
        • Keskustelu Yhdysvalloissa maailmantilanteen näkymistä  
      • Terrori-iskut Yhdysvaltoihin ja reaktiot syksyllä 2001
        • Terrori-iskut New Yorkiin ja Washingtoniin 
        • Reaktiot terrori-iskuihin Yhdysvalloissa ja ulkomailla 
        • Hyökkäys Afganistaniin ja taliban-hallinnon kukistuminen 
        • Bushin oppi: Sota terrorismia vastaan 
        • Talouden näkymät 2000-luvun alussa 
      • Irakin sota vuodesta 2003
        • Yhdysvaltojen ja Irakin välinen konflikti 
        • Yhdysvaltojen yritykset YK:n tuen saamiseksi 
        • Reaktiot maailmalla sodan uhkaa vastaan vuoden 2003 alussa 
        • Hyökkäys Irakiin 
        • Saddam Husseinin kukistuminen ja miehityksen alku 
        • Miehittäjien ongelmat Irakissa 
        • Irakin sodan tappiot ja kustannukset 
        • Irakin sodan vaikutukset USAn asemaan ja Lähi-idässä 
      • Lähi-Idän ja eteläisen Aasian tilannekehitys
        • Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti 
        • Yhdysvaltojen suhteet arabimaihin 
        • Laaja konfliktivyöhyke eteläisessä Aasiassa 
        • Iran Persianlahden tilanteen osana 
        • Turkin tärkeä asema 
        • Afganistanin sodan uudet vaiheet 
        • Arviot terrorismin vastaisen sodan tuloksista vaihtelevat 
    • Maailman valtasuhteiden muutos
      • Globalisaation eteneminen
        • Maailmantalous 2000-luvun alussa 
        • Kansainväliset organisaatiot  
        • Globaali media ja viestintäverkot 
        • Maailman uudet voimakeskukset 
      • Aasian jättiläiset
        • Aasian nousu
        • Kiinan nopea vahvistuminen 
        • Intian kohoaminen haastajaksi 
        • Japani – vanhentuva talousmahti 
        • Itä-Aasian rannikoiden teollistuvat valtiot 
        • Turvallisuuspoliittiset näkymät Aasiassa 
      • Afrikka
        • Afrikan historialliset taustat ja maantieteelliset piirteet
        • Eteläisen Afrikan tilanteen vakiintuminen 
        • Länsi-Afrikan sisällissodat rauhoittuivat 
        • Keski-Afrikan kriisialueet 
        • Sudanin ja Afrikan sarven konfliktit 
        • Raaka-aineita maailmanmarkkinoille 
        • Kiinan kasvava rooli Afrikassa 
        • Afrikan näkymien arviointia
      • Latinalainen Amerikka
        • Talouskriiseistä kasvu-uralle 
        • Brasilia nousevana talousmahtina 
        • Venezuela ja Kuuba vallankumousperinteen vaalijoina 
        • Meksiko: talouskasvua ja huumesotia 
        • Latinalaisen Amerikan tulevaisuuden näkymät 
      • Kamppailu raaka-aineista ja vesivaroista
        • Strategiset raaka-aineet 
        • Energiavarat 
        • Elintarvikkeiden riittävyys 
        • Vesiongelmat 
      • Ilmastonmuutokseen varautuminen
        • Ennusteet ilmastokehityksestä 
        • Kansainväliset sopimukset  
        • Ilmastonmuutokseen varautuminen EU:ssa 
      • Uusi maailmanjärjestys
        • Suuren muutoksen selityksiä ja vaikutuksia 
        • Yhteistyön ja valtakamppailun maailma 
        • Asevarustelun uudet painopistealueet 
    • Euroopan kehitysnäkymät
      • Euroopan unionin kehitys 2000-luvun alussa
        • Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka 
        • Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 
        • Unionin laajennuskysymys 
        • Uusi peruskirja: Lissabonin sopimus
        • EURO-alue talouskriisin kourissa
      • Nato 2000-luvulla
        • Naton tehtävien monipuolistaminen ja rakennemuutos 
        • Sotilasliiton laajennuskysymys ja kumppanuudet 
        • Naton sitoutuminen Afganistanin sotaan 
        • Naton asema Euroopassa 
      • Venäjän ja muun Itä-Euroopan kehitysnäkymät
        • Presidentti Putinin kausi: hallinnon keskittäminen 
        • Kaukasian konfliktialue 2000-luvun alussa 
        • Venäjän turvallisuus- ja sotilaspolitiikan uudistushankkeet 
        • Talouden ja ympäristönsuojelun ratkaiseva merkitys 
        • Ukraina 2000-luvulla 
        • Valko-Venäjä ja Moldova 
      • Eurooppalaisten turvallisuusodotukset
        • Energiansaannin turvaaminen 
        • Euroopan väestörakenne ja maahanmuuttopolitiikka 
        • Euroopan turvallisuus 
        • Itämeren alueen turvallisuustilanne  
        • Eurooppalainen kulttuuri voimavarana 
        • Euroopan rajojen ja mahdollisuuksien etsintää 
  • Suomi
    • Suomen liittyminen Euroopan Unioniin
      • Suomen reaktiot kylmän sodan päättymiseen
        • Suhtautuminen itäisen Euroopan murrokseen
        • Saksa ja Suomi
        • Yya-sopimuksen muutos ja sotilasartiklojen mitätöiminen
        • Baltian maiden itsenäistyminen ja Suomi
        • Reaktiot Neuvostoliiton hajoamiseen
        • Suhteet Venäjään
      • Talouslama 90-luvun alussa
        • Talouden ylikuumentuminen
        • Pankkikriisi ja markan devalvoituminen
        • Työttömyyden kasvu ja talouden rakennemuutos
        • Laman vaikutukset
      • Suhteiden määritys Eurooppaan
        • Euroopan integraation seuranta Suomessa
        • Vaihtelevia käsityksiä EU-jäsenyydestä
        • Taloudellisten etujen varmistaminen integraatiossa
        • Euroopan talousalue
      • Liittyminen Euroopan unioniin
        • Päätös jäsenhakemuksesta 
        • Jäsenyysneuvottelut ja sopimus 
        • Kansanäänestys 
        • EU-jäsenyyden toteutuminen 
      • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan EU-linjaukset
        • Turvallisuuspolitiikan peruslinjan määritys 
        • Ulkopolitiikan sopeuttaminen EU-aikaan 
        • Maanpuolustus 1990-luvun alussa 
        • Pohjois-Euroopan turvallisuustilanteen kehitys
    • Suomi muutoksen maailmassa
      • Sopeutuminen globaalitalouteen
        • Nousu lamasta vientiteollisuuden voimin 
        • Sopeutuminen EU:n talouskuriin ja avoimiin sisämarkkinoihin 
        • Maailmantalouden kriisin 2008–2009 vaikutukset Suomessa 
      • Suomen EU-politiikka 2000-luvun alussa
        • Suomi EU:n puheenjohtajamaana vuonna 1999 
        • Kansalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin 
        • Suomen puheenjohtajakausi 2006 
        • Osallistuminen yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan 
        • Suomen tavoitteet Euroopan unionissa 
    • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset
      • Turvallisuuspolitiikan peruslinja ja selonteot 
      • Ulkopolitiikan painopisteet 
      • Puolustuspolitiikka 
      • Suomi kansainvälisessä kriisinhallinnassa 
      • Kehitysyhteistyö uusissa oloissa 
      • Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen (YETT )
    • Yhteiskunnallinen kehitys
      • Puolueiden voimasuhteet ja hallitukset 
      • Arvioita Suomen yhteiskuntakehityksestä 
    • Suomen aseman ja näkymien arviointia
  • Info
    • Tärkeimmät tapahtumat 11.3.1985 – 11.2.2011
    • Kirjallisuusluettelo
    • Alkuperäinen toteutus ja tukijat
  • Search
  • Menu Menu

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen (YETT )

Periaatepäätökset

Valtioneuvosto antoi vuosina 2003 ja 2006 periaatepäätökset yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta. Päätöksiin sisältyvän strategian mukaisesti määriteltiin sellaiset elintärkeät toiminnat, joista on huolehdittava kaikissa tilanteissa. Periaatteena erilaisiin yhteiskunnan häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumisessa on ollut, että hallintoviranomaiset jatkavat johtamista ja toimenpiteitä mahdollisimman pitkään normaaliaikojen järjestelyillä.

Tsunamin 2004 vaikutuksia

Vuoden 2004 lopulla koetun Intian valtameren hyökyaaltokatastrofin (tsunamin) kokemuksien perusteella tehostettiin kriisijohtamista luomalla selkeä valtion kriisijohtamisen malli rauhanaikaisten onnettomuuksien ja muiden häiriötilanteiden tarpeisiin. Siihen kuului myös vuonna 2006 valtioneuvoston tilannekeskuksen perustaminen maan ylimmän johdon jatkuvan tilannekuvan varmistamiseksi ja viranomaisten yhteistoiminnan edistämiseksi.

Huoltovarmuuden turvaaminen

Huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyt uudistettiin  vuonna 2008, jolloin myös lopetettiin puolustustaloudellinen suunnittelukunta, joka oli huolehtinut erityisesti maanpuolustuksen taloudellisen tuen varmistamisesta ja tuotannon jatkumisesta myös sodan oloissa. Valtioneuvoston päätöksen mukaan yleistavoitteena on kansainvälisiin markkinoihin sekä kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva huoltovarmuuden ylläpito.

Yhteiskunnan toimivuuden turvaaminen

Varautumistoimenpiteillä turvataan yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön infrastruktuuri ja kriittisen tuotannon jatkuminen kaikissa tilanteissa. Taso mitoitetaan niin, että väestön elinmahdollisuudet ja toimintakyky sekä yhteiskunnan toimivuus voidaan pitää yllä normaaliolojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa mukaan luettuna puolustustila. Varautumisen suunnittelusta ja ohjaamisesta vastaa Huoltovarmuuskeskus.

Yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen kuuluvat

  • energian siirto- ja jakeluverkot
  • sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät (sisältäen joukkoviestinnän ja finanssialan järjestelmät)
  • kuljetuslogistiset järjestelmät
  • vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka
  • infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito.

Kriittisen tuotannon turvaamiseen on sisällytetty elintarvikehuolto, energiantuotanto, terveydenhuolto, maanpuolustusta tukeva tuotanto ja vientiteollisuuden yleisten toimintaedellytysten edistäminen.

Varautumisjärjestelmä

Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2009 kiinnitettiin huomiota tarpeeseen kehittää varautumisjärjestelmää yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen suojaamisstrategian pohjalta, jolloin esitettiin harkittavaksi muun muassa uudenlaisen ”turvallisuusneuvoston” perustamista ohjaus- ja koordinaatioelimeksi. Siihen liittyen on selvitetty mahdollisuuksia kehittää Valtioneuvoston tilannekeskusta entistä suorituskykyisemmäksi, jolloin se voisi toimia myös valtioneuvostoa avustavana kriisinhallinnan johto- ja koordinaatioelimenä.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia

Valtioneuvosto julkisti joulukuussa 2010 periaatepäätöksen yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta. Sillä korvattiin vuonna 2006 annettu periaatepäätös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiasta.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 myötäilee aikaisempia linjauksia ja on ottanut huomioon valtioneuvoston selonteossa 2009 esitettyjä kehittämistarpeita. Strategia muodostaa varautumisen ja kriisijohtamisen yhteisen perustan yhteiskunnan kaikille toimijoille.

Turvallisuusstrategiassa määritetään

Turvallisuusstrategiassa määritetään

  • yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja varautumistavoitteet häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle,
  • elintärkeitä toimintoja vaarantavat uhkamallit ja niihin liittyvät mahdolliset häiriötilanteet,
  • toimintojen turvaamisen ja jatkuvuuden suunnittelun edellyttämät ministeriöiden tehtävät,
  • häiriötilanteiden hallinnan edellyttämät kriisijohtamisen perusteet,
  • strategian toimeenpanon seurannan, kehittämisen sekä varautumisen ja kriisijohtamisen harjoittelun periaatteet.

Varautumisen laaja-alaisuus

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa on kiinnitetty erityistä huomiota varautumisen ja kriisijohtamisen laaja-alaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Sisäisen turvallisuuden alalla on viime vuosina tehty useita muutoksia, joilla on vaikutusta yhteiskunnan turvallisuuden ylläpidon johtamiseen. Aluehallinnon uudistuksen yhteydessä poistuivat lääninhallitukset, jotka olivat toimineet kriisijohtamisen väliportaina valtiotason ja paikallistason (kuntien) välillä.

Aluehallinto

Aluehallintovirastolle kuuluvat pelastustoimeen ja varautumisen yhteensovittamiseen alueellaan liittyvät tehtävät sekä yhteistoiminnan järjestäminen, valmiussuunnittelun yhteensovittaminen, alueellisten maanpuolustuskurssien järjestäminen, kuntien valmiussuunnittelun tukeminen ja valmiusharjoitusten järjestäminen. Kunnat vastaavat alueillaan pelastustoimesta tarvittavin yhteistoimintajärjestelyin. Manner-Suomessa on 22 pelastustoimen aluetta, joilla toimii pelastuslaitoksia.

Poliisitoimi ja rajavalvonta

Sisäasiainministeriön alainen Poliisihallitus johtaa ja ohjaa operatiivista poliisitoimintaa. Sen alaisuudessa toimivat poliisilaitokset ja poliisin valtakunnalliset yksiköt. Myös rajavartiolaitos toimii sisäasiainministeriön alaisena huolehtien rajavalvonnasta maa- ja merirajoilla sekä osallistuen maanpuolustuksen tehtäviin.

Varautumisen kehittäminen

Vuoden 2010 lopulla valmistui myös Varautuminen ja kokonaisturvallisuuskomitean mietintö. Siinä todettiin, että Suomen varautumisjärjestelyt eivät kaipaa suuria uudistuksia. Toimintaympäristön ja uhkakuvien muuttuessa lähtökohtana on tarpeen pitää laajaa turvallisuusajattelua, kokonaisturvallisuutta ja koko yhteiskunnan voimavarojen hyödyntämistä, miltä pohjalta komitea esitti useita ehdotuksia varautumisjärjestelmän kehittämiseksi.

  • Suomen liittyminen Euroopan Unioniin
    • Suomen reaktiot kylmän sodan päättymiseen
      • Suhtautuminen itäisen Euroopan murrokseen
      • Saksa ja Suomi
      • Yya-sopimuksen muutos ja sotilasartiklojen mitätöiminen
      • Baltian maiden itsenäistyminen ja Suomi
      • Reaktiot Neuvostoliiton hajoamiseen
      • Suhteet Venäjään
    • Talouslama 90-luvun alussa
      • Talouden ylikuumentuminen
      • Pankkikriisi ja markan devalvoituminen
      • Työttömyyden kasvu ja talouden rakennemuutos
      • Laman vaikutukset
    • Suhteiden määritys Eurooppaan
      • Euroopan integraation seuranta Suomessa
      • Vaihtelevia käsityksiä EU-jäsenyydestä
      • Taloudellisten etujen varmistaminen integraatiossa
      • Euroopan talousalue
    • Liittyminen Euroopan unioniin
      • Päätös jäsenhakemuksesta 
      • Jäsenyysneuvottelut ja sopimus 
      • Kansanäänestys 
      • EU-jäsenyyden toteutuminen 
    • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan EU-linjaukset
      • Turvallisuuspolitiikan peruslinjan määritys 
      • Ulkopolitiikan sopeuttaminen EU-aikaan 
      • Maanpuolustus 1990-luvun alussa 
      • Pohjois-Euroopan turvallisuustilanteen kehitys
  • Suomi muutoksen maailmassa
    • Sopeutuminen globaalitalouteen
      • Nousu lamasta vientiteollisuuden voimin 
      • Sopeutuminen EU:n talouskuriin ja avoimiin sisämarkkinoihin 
      • Maailmantalouden kriisin 2008–2009 vaikutukset Suomessa 
    • Suomen EU-politiikka 2000-luvun alussa
      • Suomi EU:n puheenjohtajamaana vuonna 1999 
      • Kansalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin 
      • Suomen puheenjohtajakausi 2006 
      • Osallistuminen yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan 
      • Suomen tavoitteet Euroopan unionissa 
  • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset
    • Turvallisuuspolitiikan peruslinja ja selonteot 
    • Ulkopolitiikan painopisteet 
    • Puolustuspolitiikka 
    • Suomi kansainvälisessä kriisinhallinnassa 
    • Kehitysyhteistyö uusissa oloissa 
    • Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen (YETT )
  • Yhteiskunnallinen kehitys
    • Puolueiden voimasuhteet ja hallitukset 
    • Arvioita Suomen yhteiskuntakehityksestä 
  • Suomen aseman ja näkymien arviointia

KADETTIKUNTA

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291

Postiosoite
Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

TIETOPANKIT

Kadettikunnan esittelyvideo
Kadettikunnan julkaisut
Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki – Säkerhetspolitiska databanken
Veteraanien perintö – Arvet efter Veteranerna
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi 1990-2010
Kadettikunta 100 vuotta

Copyright © 2020, Kadettikunta ry. All Rights Reserved.

FACEBOOK

© Copyright - Maailman muutos - powered by Enfold WordPress Theme
Scroll to top