Energiansaannin turvaaminen
Riippuvuus tuontienergiasta
Euroopan unionin maista useimmat ovat riippuvia tuontienergiasta. Unionin energiapolitiikan tärkeänä tavoitteena on vähentää riippuvuutta kaasun ja öljyn tuonnista sekä suojata taloutta energian hintojen heilahtelujen ja energiavarantojen epävarmuuden vaikutuksilta. Yli puolet kulutetusta energiasta on tuotu unionin ulkopuolelta, ja tuontienergian osuus kasvaa koko ajan. Siitä suuri osa saadaan Venäjältä, jonka kiistat kauttakulkumaiden kanssa ovat viime vuosina välillä haitanneet toimituksia.
Öljy- ja kaasutoimituksia seurataan EU:ssa entistä tarkemmin ja varaudutaan myös hätätilanteisiin. EU-mailla on öljyn varmuusvarastoja ja niiden käytöstä monia sopimuksia, mutta on tullut tarve selventää, missä tilanteissa ja miten varastoja voidaan käyttää. Unionin toimivalta energia-asioissa on yhä paljolti määrittelemättä.
Ilmastopolitiikassa edelläkävijä
Euroopan unionissa hyväksyttiin vuonna 2008 laaja ohjelma, jolla vähennetään energian käytöstä aiheutuvaa ilmaston lämpenemistä ja turvataan energiansaantia. EU pyrkii saavuttamaan johtavan aseman maailmassa uusiutuvien energialähteiden ja vähäpäästöisen teknologian alalla. Energiapolitiikan perustana on EU:n sitoumus vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pyritään pääasiassa edistämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja vähentämällä energiankulutusta.
Infrastruktuurin parantamishankkeet
Kansallisten ja kansainvälisten kaupallisten energianhankkeiden ohella myös Euroopan unioni on pyrkinyt vaikuttamaan muun muassa kaasuputkiston rakentamiseen Kaspianmeren alueelta Eurooppaan. Lisäksi EU parantaa voimansiirtolinjoja ja putkistoja, joita pitkin sähkö, kaasu ja öljy siirtyvät kuluttajien käyttöön, ja saatavuutta edistää myös kilpailun vapauttaminen. Lisäksi EU:n energiastrategiassa painotetaan investointeja energiatehokkuuteen.
Energian saannin turvaaminen on monissa arvioissa todettu yhä tärkeämmäksi tulevaisuuden tehtäväksi, mutta siihen liittyviä poliittisia toimia on vaikea saada ylikansallisen päätöksenteon piiriin. Vaikka valtiot pyrkivät varmistamaan energian saantinsa, tällä myös Euroopan unionilla on tärkeä joskin vielä verraten hahmottumaton rooli.