Jugoslavian hajoamisen taustat

Osatasavalloilla itsenäisyystavoitteet

Myös Jugoslaviassa oli vallalla kommunistinen hallintojärjestelmä, mutta vuonna 1980 tapahtuneen marsalkka Titon kuoleman jälkeen se oli jo alkanut vähitellen rapautua.  Jugoslavia ei kuulunut Varsovan liittoon, eikä siellä ylläpidetty tyypillistä sosialistista suunnitelmataloutta, vaan osavaltioilla ja yrityksillä oli hyvin itsenäinen päätösvalta.

Myöskään matkustamista ei rajoitettu, vaan suuri joukko jugoslaaveja työskenteli läntisen Euroopan maissa. Pahasti velkaantuneen liittovaltion osatasavallat riitaantuivat lähinnä talouskysymyksistä ja ryhtyivät tavoittelemaan itsenäisyyttä.

Taustalla vanhat kiistat

Tito oli johtanut Jugoslaviaa kovalla kädellä toisen maailmansodan jälkeisenä aikana ja huolehtinut siitä, etteivät kansallisuuskiistat pääsisi kärjistymään. Nationalistiset liikkeet kuitenkin voimistuivat vähitellen ja myötävaikuttivat kylmän sodan päätyttyä liittovaltion hajoamiseen muun muassa nostamalla propagandassaan esille vanhat kiistakysymykset, erityisesti toisen maailmansodan aikana tehdyt julmuudet.

Jugoslaviassa oli 1990-luvun alussa noin 23 miljoonaa asukasta. Maa jakautui kahdeksaan osavaltioon tai autonomiseen alueeseen. Liittovaltiota pitivät koossa lähinnä Jugoslavian kommunistinen puolue, armeija ja rautatiet. Talousasioissa osavaltiot ja yritykset olivat hyvin itsenäisiä, mutta liittovaltion vastuulla oli rajojen vartiointi ja tullimaksujen kerääminen.

Hajoamissotien alku

Kesällä 1991 Slovenian ja Kroatian itsenäisyysjulistusten jälkeen alkoivat Jugoslavian hajoamissodat, jotka jatkuivat lähes vuosikymmenen ajan. Varallisuuserot osavaltioiden välillä olivat tärkeänä syynä kansallisuusliikehdintään ja itsenäistymishankkeisiin, ja nyt myös uskonnollista jakautumaa käytettiin hyväksi valtakamppailussa.

Kriisin vakavuus jäi ulkomaailmalta aluksi huomaamatta, sillä suurvaltojen mielenkiinto oli toisaalla. Eurooppalaisessa lehdistössä seurattiin 1990-luvun alussa tiiviisti Saksan yhdistymistä, Varsovan liiton kommunistihallitusten kaatumista ja Neuvostoliiton kriisejä, ja Yhdysvallat lähimpine liittolaisineen keskittyi Kuwaitin kriisiin sekä siitä alkaneen Persianlahden sodan tapahtumiin.