Vesiongelmat

Vesipula uhkaa

Viime vuosikymmenien kuluessa on kasvanut huoli veden määrällisestä riittävyydestä talouskäyttöön ja vesistöjen laadullisesta pilaantumisesta. Tähän liittyvät ilmastonmuutoksen aiheuttamat sademäärien vaihtelut, jolloin aavikoituminen lisääntyy kuivuuden johdosta useilla alueilla, kun taas toisilla alueilla tulvien vaara kasvaa.

Luonnon saastuminen ja vesivarojen ehtyminen voimakkaan teollistamisen ja maatalouden tehokastelun vuoksi myötävaikuttivat tuntuvasti Neuvostoliiton hajoamiseen. Kiistoja  syntyi erityisesti Keski-Aasian vesivarojen käytöstä. Kiinassa aavikoituminen ja vesistöjen saastuminen on lähinnä seurausta kasvaneesta teollisuuden energiatarpeesta. Vesivarojen käytöstä on siellä tulossa merkittävä sisäisten konfliktien aihe.

Kansainvälisiä sopimuksia

Vesistöjen käytöstä on tehty kansainvälisiä sopimuksia, jotka ovat toimineet verraten hyvin. Näihin kuuluvat kulku- ja käyttöoikeudet johonkin yhteiseen vesistöön, yleensä suureen jokeen. YK on tärkein normien säätäjä ja sovittelija, mutta myös Maailman kauppajärjestö (WTO) tuottaa vesien talouskäyttöä koskevia sopimuksia, erityisesti maatalouden alalla.

Valtioiden välisiä kiistoja

Pahimmat vesiongelmat ovat Lähi-idässä, Afrikassa ja eteläisessä Aasiassa. Lähi-idässä on vain yksi prosentti maapallon vesivaroista ja viisi prosenttia väestöstä. Israelin ja arabimaiden välisessä konfliktissa vesikysymykset ovat olleet tärkeällä sijalla. Myös Eufrat- ja Tigris-jokien latvavesien hallinta on yhä pahenevien ristiriitojen syy. Kiistan osapuolia ovat Turkki, Syyria ja Irak.

Niilin latvavesistä kiistellään Egyptin, Etiopian ja Sudanin kesken. Myös Intian ja Pakistanin väliset monet riidat sisältävät keskeisesti vesiongelmia. Kashmirin alueella on syntynyt erimielisyyttä Indus-joen patoamisesta.

Vesipakolaisia

Keski-Aasiassa riidellään vuoristojen vesivarojen käytöstä. Pääosapuolina ovat yhtäällä Kiina ja toisella puolella Tadzhikistan, Kirgisia ja Kazakstan. Myös Aral-järven ympäristön vesivarojen käyttö on edelleen kiistanalaista.

Maailman taloudellisesti hyödynnettävät vesivarat ovat käymässä vähiin, ja paheneva vesipula on vaikeasti hallittava ilmiö, jonka seurauksena miljoonat ihmiset joutuvat pakenemaan kotiseuduiltaan.